Koulua oli jo melkein loppunut ja menin sitten terkkarille verenpainekontrolliin, kun se viime kerralla näytti korkeaa (puol vuotta sitten olisikohan ollut n 146/96?) Melkein rukoilin siinä sitten mielessäni että pliis ku painokin on pudonnut, oon liikkunut terveellisesti yms. ni anna sen olla alhasempi ettei se käskis mua lääkäriin.
Nooh, ekalla kerralla tunnetusti verenpaine on aina korkeammalla, mutta tokalla kertaa se ei edes laskenut!! Melkein jopa nousi... Ja ettekä arvaa kuinka korkea arvo sieltä tuli.... 164/102???!!! Oisittepa nähny mun tyrmistyksen kun näin sen.. Kaikki pahat fiilikset siin tuli pintaan sitten kun se terkkari ehdotti lääkärille menemistä yms. enkä voinu muuta ku itkee vaik oon luvannu itelleni et pysyisin vahvana.. Meiän suvussa ei paljoo oo sydäntauteja tms. mut mun ukki kuoli sydänkohtaukseen muutamia vuosia sitten ja ehkä osittain en oo käsitellyt sitä kunnolla, koska tiesin että mun vanhemmilla ja mummilla on paljon rankempaa kun mulla. Pysyin siis vahvana. Mutta nyt vaa tuli nii kauhee fiilis. Mul on vakavasti kohonnu verenpaine ja se voi johtaa mihinkäs muuhunkaan kuin sydänkohtaukseen... Ja oon vasta 17! En tiiä mitä mun pitäis enää tehä. En tietenkään voi millään jatkaa samaa tahtia enää. Pakko muuttaa ruokavaliota superterveelliseen ja lisätä suuresti liikuntaa. En näin nuorena halua syömään lääkkeitä, en edes halua uhkaa siitä että joutuisin syömään.
Noh, toi oli ehkä kamalin juttu tälle päivälle, mut sit erinäisten syiden takia mulle tuli kauhee fiilis, et nyt pitää nähä kuinka lihava oikeesti oon. Muitten ihmisten silmin. Sain sitten oikein neronleimauksen ja menin omgleen, siellä kukaan ei tuntis mua mut kyl huomaisin et oon oikeesti hemmetin lihava jos kukaa ei haluuu puhuu mun kaa tms. Niimpä siinä kävikin. Ei se niin satuttanu mut ku olin siellä ollut sen 5min ja olin just lähössä niin sit siinä vikassa 'keskustelussa' eka kommentti mikä tuli näytölle oli: ''fat ass'' Ah, nii paljon parens mun fiilistä joo.. Kukaa ei koskaan sanonu noin mulle, ei koskaan. Noin suoraan sekä osuen naulan kantaan. Se silti sattu niin paljon. Ihan liikaa. Nyt ymmärrän oikeesti miltä tuntuis olla todella pahasti koulukiusattu, ainakin voin kuvitella.
Mutta vaikka kuinka sattuisikin, niin mun pitää pysyä vahvana. Mikään muu ei auta mua täältä onkalosta. Mites teidän viikko on mennyt siellä?
Kat
