Pitäisikö olla huolissaan?

Olen jo muutaman vuoden seurannut verenpainetta suhteellisen tarkasti kotioloissa, sillä terveystarkastuksessa se huiteli aikoinaan 160/95 tahtia. Onneksi tuolloin huoli korkeasta verenpaineesta oli aiheeton, sillä kotona mitattuna verenpaine oli n.140/90, eli normaalin ylärajoilla eikä jatkotoimenpiteitä tarvittu. Valkotakkikammo taisi vain yllättää tai pelko juuri tuosta korkeasta arvosta ylipainoni takia, paino tuolloin taisi olla 118kg.

Viime vuoden puolella verenpaine laski alle 130/85 eli normaaleihin mittoihin, luultavimmin liikunnan ja laihdutuksen ansiosta. Nyt kuitenkin mittasin parin kuukauden tauon jälkeen verenpaineen sekä sykkeen. Yläarvo huiteli 115-125 välillä, ala-arvo 78-85. Oikein hyvät arvot siis, mutta leposyke sai minut vähän säikähtämään, sillä yleensä minun syke on 70-80, mutta nyt se jäi jokaisella mittauskerralla alle 60(yhdessä jopa 54)?? Netistä nopeasti etsittyäni en löytänyt mitään ihmeellisempää selitystä tälle, mutta onko tuo edes normaalia? Vihaan nettidiagnosointia, mutta nyt pelkään että mulla olisi jopa kilpirauhasen vajaatoimintaa, mutta mikään muu kyseisen sairauden oire ei oikeastaan päde. Ehkä väsymys osittain mutta se varmasti johtuu vain opiskelusta.

Parasta varmaan seurata hieman tiiviimmin tuota sykettä ja verenpainetta siinä samalla. Jos muita oireita ilmenee niin sitten pitää käydä lääkärillä, onneksi vielä ei ainakaan muita oireita ja paino putoaa edelleen. Epätietoisuus on pahinta, mutta en halua syödä lääkkeitä koko loppu elämääni! Haluaisin myös tietää, mitä tämä yli 5 vuotta kestänyt ylipaino on tehnyt kropalleni.

Paino & tavoitteista

Viimeinen koeviikko alkaa lukiossa ja sen jälkeen ei tarvitsekaan istua enää kokeissa. Paitsi tietenkin ylppäreissä vielä viimeisen kerran syksyllä ennen valmistumista. Lopulliset tulokset tulivat kevään ylppäreistä ja olin aika tyytyväinen. Ainakin siinä mielessä, että kaikki pisteen päässä seuraavasta nousivat yhden korkeammalle. Kuitenkin äidinkieli jäi ärsyttävän lähelle Etä ja ruotsi todella lähelle M:ää. Ei voi kuitenkaan mitään, pääsin kuitenkin kunnialla kaikista läpi!

Sunnuntaina paino oli 115,3kg eli viikkopudotus on 700g. Olisin toivonut sitä 1kg+, mutta edellisen viikon -4kg pudotusta ajatellen ei ollut ihmekään että paino ei pudonnut viime viikolla niin paljoa. Nyt kuitenkin tavoitteena päästä sinne 114,0-114,3kg, eli noin kilon pudotukseen viikossa. Jos edes siinä tahdissa pysyisi niin olisin valmistujaisissa sitten muutaman kilon päässä normaalipainosta! Paino olisi silloin noin 87kg eli 4 kiloa puuttuisi että BMI olisi 24 :) Jos vaikka kesän ja syksyn aikana saisi vaikka vähän kiristettyä liikuntatahtia, että saisi tuon neljä kiloa pois niin olisi mahtavaa! Ja kaiken lisäksi mahdollista! Laitan siis 83kg tavoitteeksi joulukuuhun mennessä. Nyt vain täysillä eteenpäin, että lisää kiloja tästä kropasta saisi pudotettua.

Sunnuntaina olisi myös mahtavaa nähdä vyötärö lähellellä kaksinumeroista numeroa. Kerranhan pääsin jo sinne, mutta sen jälkeen vyötärön ympärys on ollut sitä 104-110cm. Sehän on aivan liikaa, pitäisi päästä sinne alle 90cm, sillä vyötärölihavuushan on selvä merkki että nyt kannattaa edes seurailla painoa eikä antaa sen enää nousta. Jopa se 5% pudotus painosta muuttaa paljon, sillä riskit sairastua lihavuudesta johtuviin sairauksiin laskee huomattavasti. Ihanteellinenhan on siellä alle 80cm, mutta se on vielä yli 20cm päässä, niin on mieluisampaa tehdä laihdutus pienissä palasissa. Pienien voittojen kautta tavoitteeseen. Ensimmäisenä tavoitteena on tietenkin alle 100cm, sitten voisi ottaa 5cm välein. Olisi mahtavaa päästä siihen alle 80cm tämän vuoden puolella, mutta vyötärönympärystä on vaikempi ainakin minun arvioida, sillä se ei ole suoraan verrannollinen painonpudotukseen ja kaikilla se putoaa eri tavalla. Jää nähtäväksi :)

Dieetit vaihtoon-sarjasta haasteeseen

Katsoin illalla subilta tulevan dieetit vaihtoon ja kyllä puistatti. Pelkäsin omaa kohtaloani, vaikka tiedänkin että syön terveellisenomaisesti jo nyt ja koko ajan yritän laihtua. Silti näiden kilojen mahdollisesti tuomat sairaudet pelottaa. Tunnen että kehossani on pommi joka tikittää ja voi räjähtää minä hetkenä hyvänsä. Siksi pyrinkin nyt saamaan mahdollisimman paljon liikuntaa & kasviksia lisää ruokavaliooni.

Pelkään mitä epäterveellisyys tekee keholleni, mutta onnekseni ylipaino ei ole vielä tuonut suuria eikä vakavia haittoja, joten nyt on siis täydellinen aika minulle ottaa niskasta kiinni lopullisesti, etten joutuisi loppuelämääni syömään joka päivä johonkin sairauteen lääkkeitä pelkästään sen takia että oli hieman hidas ottamaan niskasta itseäni kiinni ja päästin itseni tähän kuntoon. Lupaan ettei niin tule käymään.




Haastetta kehiin!

Tämän ja Go Eve Go- blogin innoittamana päätän ottaa taas hieman lyhyemmän etapin tavoitteen ilmoille! tasan 15 viikkoa aikaa, joten haasteeni aloitus ei olisi voinut osua enempää napilleen kuin nyt :) Tavoitteena onkin kaksi eri vaihtoehtoa: minimitavoitteena 105kg eli -13kg ja maximitavoitteena 99kg eli -19kg!
Talvi on lempivuodenaikani ja erityisesti joulu on lähellä sydäntäni. Laskin juuri, että jouluun onkin enää

Minimitavoite on selvästi mahdollinen pelkästään ruokavaliolla ja 1-2 kert/vk liikunnalla ja maximitavoite on myös mahdollinen, mutta selvästi haastavampi. Tietysti haluaisin päästä tuohon maximitavoitteeseen, sillä olisihan se mahtavaa päästä jo jouluksi kaksinumeroiseen lukuun! Päästäkseni sinne minun täytyy kyllä keskittyä erityisesti juuri liikunnan lisäämiseen sekä pyrkimään saada kaikki repsahdukset pois elämästäni. Kalorimäärät jäävät juuri 1200kca-1500kcal välille, joka on tuntuu välillä todella pieneltä, mutta jos syö terveellisiä ruokia maltillisesti niin tuo 1200kcal/pv on juuri sopiva!





-Kat kuittaa tältä aamulta!

kuvat: weheartit

Nuhaisia terveisiä

Täältä sängyn pohjalta päätin nyt tulla päivittelemään viikon tuloksia. Muutoksia ei kuitenkaan oo tapahtunu viimeisen postauksen jälkeen, sillä sairastuin ja enpä oo päässy sen takia yhtään kuntoilemaan ja oon vähän samalla myös höllentäny ruokailuita (silti terveelliselllä pohjalla pitäen kuitenkin) et paranisin nopeemmin :)

Paino näytti aamulla siinä 117kg paikkeilla ja tämän viikon liikuntasaldo valitettavasti nolla. Toivon vaan kovasti et paranisin viimestään tiistaiks et keskiviikkona vois jo vähän mennä kokeilemaan rennosti kepillä jäätä et oonko tarpeeksi parantunu jo :D

tällänen söpöläinen kun oliskin pötköttelemässä mun kanssa :3

-Kat

Uprising

Viime viikko meni aikas hyvin. Paranin viikonlopuksi, mutta en viitsinyt mennä sitten vielä salille. En ole myöskään ennättänyt tällä viikollla vielä ollenkaan, sillä koeviikko lähestyy suurella vauhdilla kohti. Olen katsonut pari kertaa peilistä mahaa yms. mutta mitään muutosta ei ole näkynyt. Ei ehkä kuulukkaan vielä, sillä ensimmäiset 5 kiloa on vasta lähtenyt blogin aloituksesta. Tässä paino ja mitat tällä hetkellä:

Paino:   112kg

Paino pudonnut viime viikosta:  -1kg

Painoa pudonnut yhteensä: -5kg

Painoa pudotettavana vielä normaalipainoon:  -30kg

pudotettu tavoitteesta (normipaino) %:  14,3%

Paino indeksi (ennen-nyt):  bmi35,3 - bmi33,8

Mitat: 113-98-123

Senttejä pudonnut:  -5cm,-10cm,-5cm

Senttejä pudonnut yhteensä: -20cm

Oon huomannut, että oon joutunut esim. lökäreiden nauhoja kiristämään ,muuten meinaa tippua jalasta. On 10 senttiä ihan älyttömästi!! Hieman ehkä ärsyttää vain että paino tippuu hieman hitaahkosti. Mutta nyt viime viikkoon verrattuna tuo 1kg kilo on ihan kivasti. Pitää vaan tsempata että jaksaa jatkaa samalla tahdilla, ja onneksi kevät kurkistaa jo oven takaa! Tuli niiin pirteä fiilis kun kävelin kotiin koulusta ja aurinko paistoi sekä jalkojen alla pysty tuntemaan maan! En malta oottaa et pikkasen vielä lumi sulaa teiltä, et pääsee kuluttamaan taas lenkkikenkiä :)

http://littlecoleybear.tumblr.com/

Mää näytän aikas tolta vasemmanpuoleiselta. Toivottavasti lopulta olen oikeanpuoleisen näköinen, sitä odotellessa pitää treenata, treenata ja vähän vielä lisää treenata ;)

Oikein hyvää viikonjatkoa sinnekin päin!! :)   -Kat

On the bottom of the well

Tänään tuli sitten iskuja suoraan kasvoihin toinen toisensa perään. Ei oo koskaan ollut näin paha fiilis. Ensinnäkin aamulla olin ihan älyttömän väsynyt, ihan kun en olisi nukkunut yhtään. Siitä sitten nopeasti pukien ja lähtien kouluun päin tonne jääkylmään ilmaan. Ei siinä mitään oikeastaan, perusaamu. Mutta sitten...

Koulua oli jo melkein loppunut ja menin sitten terkkarille verenpainekontrolliin, kun se viime kerralla näytti korkeaa (puol vuotta sitten olisikohan ollut n 146/96?) Melkein rukoilin siinä sitten mielessäni että pliis ku painokin on pudonnut, oon liikkunut terveellisesti yms. ni anna sen olla alhasempi ettei se käskis mua lääkäriin.


Nooh, ekalla kerralla tunnetusti verenpaine on aina korkeammalla, mutta tokalla kertaa se ei edes laskenut!! Melkein jopa nousi... Ja ettekä arvaa kuinka korkea arvo sieltä tuli.... 164/102???!!! Oisittepa nähny mun tyrmistyksen kun näin sen.. Kaikki pahat fiilikset siin tuli pintaan sitten kun se terkkari ehdotti lääkärille menemistä yms. enkä voinu muuta ku itkee vaik oon luvannu itelleni et pysyisin vahvana.. Meiän suvussa ei paljoo oo sydäntauteja tms. mut mun ukki kuoli sydänkohtaukseen muutamia vuosia sitten ja ehkä osittain en oo käsitellyt sitä kunnolla, koska tiesin että mun vanhemmilla ja mummilla on paljon rankempaa kun mulla. Pysyin siis vahvana. Mutta nyt vaa tuli nii kauhee fiilis. Mul on vakavasti kohonnu verenpaine ja se voi johtaa mihinkäs muuhunkaan kuin sydänkohtaukseen... Ja oon vasta 17! En tiiä mitä mun pitäis enää tehä. En tietenkään voi millään jatkaa samaa tahtia enää. Pakko muuttaa ruokavaliota superterveelliseen ja lisätä suuresti  liikuntaa. En näin nuorena halua syömään lääkkeitä, en edes halua uhkaa siitä että joutuisin syömään.

Noh, toi oli ehkä kamalin juttu tälle päivälle, mut sit erinäisten syiden takia mulle tuli kauhee fiilis, et nyt pitää nähä kuinka lihava oikeesti oon. Muitten ihmisten silmin. Sain sitten oikein neronleimauksen ja menin omgleen, siellä kukaan ei tuntis mua mut kyl huomaisin et oon oikeesti hemmetin lihava jos kukaa ei haluuu puhuu mun kaa tms. Niimpä siinä kävikin. Ei se niin satuttanu mut ku olin siellä ollut sen 5min ja olin just lähössä niin sit siinä vikassa 'keskustelussa' eka kommentti mikä tuli näytölle oli: ''fat ass'' Ah, nii paljon parens mun fiilistä joo.. Kukaa ei koskaan sanonu noin mulle, ei koskaan. Noin suoraan sekä osuen naulan kantaan. Se silti sattu niin paljon. Ihan liikaa. Nyt ymmärrän oikeesti miltä tuntuis olla todella pahasti koulukiusattu, ainakin voin kuvitella.

Mutta vaikka kuinka sattuisikin, niin mun pitää pysyä vahvana. Mikään muu ei auta mua täältä onkalosta. Mites teidän viikko on mennyt siellä?

Kat