Kun rento laihdutus ei onnaa

Ei kyllä todellakaan sopinut mulle tuo laihdutuksen rentouttaminen. Tuli syötyä varmasti liikaa päivittäin ja viikonloppuna kaiken lisäksi vielä mussuttelin itsenäisyyspäivän varjolla.. Voi elämä, enkö koskaan opi? Noh, paino se siitä riemastui ja nousi takaisin 102kg:aan. Ei siinä mitään. Tämä vain tietää lisää työtä ja 6.12 tavoite jäi kyllä kauas. Tavoitteenahan oli alunperin päästä 98kg:n tietämille, mutta kauashan se jäi. Nyt pitää siis vähän kiristää tahtia, että päästäisiin tuohon muokattuun tammikuun tavoitteeseen(alle 97kg). Alunperinhän tavoitteena oli 94kg, mutta ei tässä kolmessa viikossa mitenkään enää saa 8kg pois tästä kehosta, vaikka mitä tapahtuisi.

Ajattelin pitkästä aikaa aloittaa taas salilla käynnin. Keväällä siitä sai mukavasti lisäenergiaa ja löysinkin kivan salin läheltä opiskelupaikkaani, joten siellä tulee sitten käytyä useinkin :) Nyt, kun aloittelen tällä viikolla tai viimeistään seuraavan viikon alussa täyspäiväisen opiskelun kohti pääsykokeita, on helppoa liittää siihen seuraksi sali. Käyn kuitenkin suhteellisen kaukana kirjastossa lukemassa, koska kotona on niin vaikea keskittyä. Pitää katsoa, miten huonoksi tämä kunto on päässyt tauon aikana. Tuskinpa jaksan tehdä samalla tahdilla entistä ohjelmaa, pitää varmaan ainakin laskea taas painoja :) Toinen hyvä salissa on, että jos siellä pukkarissa sattuis olemaan kokovartalopeili niin sais paremman kuvan kuin kotipeileistä, jotka ehdottomasti ei ole kokovartalopeilejä ja viimeksikin kuvan ottaminen oli 'lievästi' hankalaa. Lupaan sitten pistää kuvia vaikka kuukauden välein muutoksista :) Niin ja tästä 102kiloisesta kropastakin varmaan pitää varmaan ottaa, että saa kaikki sitten samasta kuvakulmasta.

Välikuulumisia

Kyllähän se paino sai jyrkän nousun, kun rentouduin hieman syömisen kanssa. Taisi se käydä jopa 102kg:n kohdalla, mutta nopeasti se tuli sieltä takaisin alas. Nyt paino näytti jo taas 99,9kg, joka tietenkin tuntuu hyvältä :) Ajattelin nyt ainakin tämän itsenäisyyspäiväviikonlopun ja seuraavan viikon ottaa vähän rennommalla kädellä. Jätän tarkan kalorilaskennan hetkeksi ja arvioin vaan suunnilleen kalorit. Menen tuntemusten mukaan ja yritän vähän saada rennompaa otetta laihdutukseen. Kuitenkin tässä loka-ja marraskuun laskin lähes joka päivä tarkasti kalorit, joten ihan hyvä pitää pienehköä taukoa. Painoa yritän punnita parin päivän välein ja vältellä sitä jokapäiväistä aamupunnitusta.

Joulukuukin alkoi jo kauan sitten ja jouluunkin enää 20päivää! Aika uskomatonta, miten nopeasti aika kuluu. Tämän kuukauden kun otan vähän rennommin, tai ainakin tämän seuraavan viikon ja sitten jouluajan, niin ajattelin laittaa tavoitteeksi 3kg. Tasan neljä viikkoa on tammikuun ensimmäiseen päivään ja toivottavasti silloin olisin sen alle 97kg. Tämä tarkoittaisi n.800kcal kalorivajetta, joka on vielä mahdollinen kun on niin paljon pudotettavaa. En ole edes päässyt vielä tuohon 1kg/vk tahtiin, kun siitä kohta pitäisi jo luopua ettei syötävien kalorien määrä laskisi liian alhaiseksi.

Muuten! Tasan vuosi sitten painoin 113kg! Vuodessa pudotus no siis nyt ollut -13kg! Toivottavasti seuraavana vuonna pudotus olisi vähän suurempi, vaikkapa siellä -20kg pintaan :)

Rennompaa otetta laihdutukseen

Painon jumahtaessa sinne 99,5kg päädyin siihen lopputulokseen että olen saattanut yliarvioida kalorimääräni. Täten on jopa ollut täysin mahdollista, että olen joskus päivässä syönyt alle 1000kcal, jokahan on aivan liian vähän. Pidän itse 1200kcal ehdottomana miniminä. Olen nyt siis syönyt ihan reippaasti enemmän kahtena päivänä. Paino nousi ainakin ensimmäisen päivän ansiosta heti ylös 99,9kg tuntumaan. Tietenkin elimistö reagoi muuttuneeseen kalorimäärään. Pysyttelen kuitenkin 2000kcal tuntumassa eli kalorivajetta on edelleen 200-600kcal, riippuen liikunnasta. Kokeilen tätä tekniikkaa viikon loppuun saakka, jos se vaikka toimisi. Hetki pelkällä 500kcal kalorivajeella on varmaan ihan hyväksi, ettei säästöliekkiä pääse syntymään. Tai, no tässä tilanteessa mahdollisesti elimistö vetää jo jonkunlaisella säästöliekillä kun millään en viikkoon laihtunut yhtään mihinkään. En ole kyllä sitä kokenut koskaan niin en tiedä. No, varmaan loppuviikosta saa nähdä. Jos 100kg:n raja ylittyy (tai jää sunnuntaiksi sinne, jos se vaikka ylittyy jo huomenna) niin sitten taas lasken kaloreita. Siihen asti kuitenkin mennään näillä eväillä. En ole kyllä koskaan onnistunut laihduttamaan pelkällä -500kcal, joten tästä tulee kiinnostavaa! Olen aina mennyt joko ei ollenkaan tai sitten täysillä-menetelmällä. On aikakin koittaa jotain uutta! Ja järkevää :) Asiantuntijathan suosittelevat sitä -0,5kg/vk laihdutustahtia. Itse en kyllä siihen suostuisi. Ehkä sitten kun olen jo lähellä normaalipainoa, siinä 85kg eteenpäin. Nyt kuitenkin sinne vielä 15kg matkaa, joten toivoisin ettei siihen menisi 30vk! Olisi nimittäin aika upeaa olla jo jonkulaisessa rantakunnossa vuonna 2016!

Niin ja joulukuun alun tavoitekin jää tällä hetkellä kauas, jos paino ei lähde uudelleen laskemaan!

Paino se vain jumittaa paikoillaan

Paino edelleenkin on jumahtanut sinne 99,5kg. Tasan. Kaksi päiväähän paino kävi 98,9kg:ssa, mutta sen jälkeen se on itsepäisesti pysynyt tuolla lähes 100kg:n paikkeilla. Nyt alkaa jo hiljalleen ärsyttämään, sillä kalenterin mukaan keskiviikkona tulee täyteen viikko siitä, kun ensimmäisen kerran sain vaa'alla painoksi 99,5kg. Siksi päätinkin vähän tutkiskella mahdollisia syitä. Löysin pudottajat.fi-sivustolta ''Jumittaako paino - lue syyt''- artikkelin, joka sopii hyvin rungoksi tähän.

http://www.pudottajat.fi/vinkit_ja_faktat/jumittaako_paino_-_lue_syyt

1. Syöt liikaa. Muun muassa vähähiilihydraattiset ruokavaliot ovat melko sallivia, mutta tarkoitus ei siltikään ole ahnehtia liikaa. Esimerkiksi päivittäistä pähkinöiden, juustojen ja juomien nauttimista kannattaa tarkkailla. Lue tuoteselosteet huolella!
-Tästä ei ainakaan ole kyse, koska lasken tarkkaan kalorini ja pysyn kalorirajojen alapuolella aina.
2. Syöt liian vähän. Liian niukka ravinnon saanti voi saada elimistösi pitämään tiukasti kiinni vararavinnostaan eikä hevin luovuta sitä.
-Mahdollista, mutta epätodennäköistä. Olen voinut laskea yläkanttiin ruokamääräni, jolloin todellinen kalorimäärä voi olla pienempi. En vain tiedä, missä vaiheessa menee ''liian vähän'' -raja?
3. Tarkasta dieettisi! Jotkut dieetit hidastavat aineenvaihduntaa, jolloin kalorin kulutuskin hidastuu. Jos nautit VHH- eli vähähiilihydraattista dieettiä, tutki, sopiiko dieetti aineenvaihdunnallesi. Arviolta ¼ ihmisistä voi syödä runsaammin hiilihydraatteja ilman, että se haittaisi painonhallintaa. Useimmilla painon jumittamisen syy voi kuitenkin olla se, että proteiineja nautitaan liian vähän.
-Hiilihydraatteja ei tule ainakaan liian vähän, mutta proteiineja? Ei tule läheskään 2g/painokilo, lähemmäs 1g/painokilo pintaan mennään. Onkohan se liian vähän? Ja tässäkin jos arvioin syöväni enemmän kuin todellisuudessa syön niin silloinhan proteiinin määrä laskee!
4. Et juo tarpeeksi vettä. Varmista että juot päivittäin noin 1,5-2 litraa vettä.
-Tämä! Loppuviikolla en ainakaan muistanut katsoa paljon join(=join varmaan 1l pintaan). Vasta eilen havahduin tarkkailemaan juomisiani ja nostin määrän 2l.
5. Malta odottaa! Sinulla on meneillään sopeutumisvaihe. Laihtuminen tapahtuu yleensä tasanteiden kautta.
- Murr... Kohta on jo viikko odotettu. Kärsivällisyys on ainakin koetuksella, ettei dieetti lennä ulos ikkunasta... No ei kyllä ole lähelläkään se, vaikka vähän ärsyttääkin tämä.
6. Et liiku riittävästi. Hyötyliikunnan ja liikunnan merkitystä ei voi koskaan korostaa liikaa. Kalenteri käteen ja liikuntasuunnitelmaa tekemään!
-Tämä on hyvin todennäköistä. En varmaan liiku tarpeeksi. Viikonloppuna kyllä liikuin toisena päivänä tarpeeksi, mutta toisena päivänä hädin tuskin lähdin ulos. Pitää siis siihenkin kiinnittää huomiota.
7. Syöt liian yksipuolisesti. Yllätä elimistösi ja itsesi uusilla ruokalajeilla ja vaihtele ruokalajeja useammin.
-Ei ole totta. Vaihtelen hyvin paljon ruokia. Ainoastaan ruisleipä on saanut olla rauhassa päivittäisessä ruokavaliossa, muut ovatkin saaneet kyytiä aktiivisesti kun olen koittanut kaikkea uutta!
8. Ravinteiden puute. Tarkasta, saatko ruoastasi riittävästi kaikkia kivennäis- ja hivenaineita. Nauti ruokaa monipuolisesti ja takaa kivennäis- ja hivenaineiden saanti sitä kautta.
-En usko, mutta tässäkin kaikki on mahdollista. Syön kuitenkin lisäksi vitamiinilisiä, joten en usko että tästä on kyse.
9. Syöt liian usein. Jatkuva napostelu johtaa helposti liiallisen syöntiin, joten pyri pääsemään siitä eroon.
-En usko että 4-5krt/pv on liian paljon. Enemmänkin juuri sopiva määrä! 3-4h välein ateria niin jaksaa :)
10. Rentoudu. Stressi ei ole hyväksi myöskään laihtumiselle. Opettele siis rentoutumaan ja vähennä stressinlähteitä tietoisesti.
-Ehdottomasti totta. Taidan stressata liikaa taas vaihteeksi. 

Mahdollisia vaihtoehtoja ovat siis liian vähän: ruokaa, proteiinia, ravinteita taikka vettä. Ja stressaaminen sekä liikunta. Nyt tällä viikolla panostankin siis ruoan laatuun ja oikeaan määrään. Proteiinien riittävyyteen, veden juontiin sekä stressittömään arkeen!

Punnitus 22.11.2015

Paino olikin eri mieltä viikonlopun tuloksista. Olen kyllä hieman ''rentoutunut'' syömisten suhteen, mutta missään vaiheessa en ole antanut kaloreiden ylittää 1500kcal - joten ongelmaa ei pitäisi olla. Silti lauantai-aamuna paino nousi takaisin 99,5kg. Ei hajuakaan miksi, sillä paino oli jo toista päivää alle 99,0kg. Nyt tänään punnituksessa oli siis hieman jännitettävää.

Paino: 99,5kg
Viime viikosta: -0,7kg
Kokonaispudotus: -20,5kg
% pudotettu(120kg:sta):  17,1%
Pudotettavaa: 17,5kg

Paino siis päätti nousta takaisin ylös. Ehkä olen syönyt liikaa hiilihydraatteja viime päivinä? Mutta kyllä se varmasti tuosta alkaa taas laskemaan. Olihan se nopea pudotus alle 99kg:n aikamoinen yllätys. Ja niin kauan kun se ei nouse takaisin yli 100kg:n niin olen tyytyväinen. Kuitenkin kalorivaje puhuu puolestaan ja uskon että kyllä se seuraavalla viikolla on pysyvästi alle 99 :) Jos vielä seuraavana sunnuntaina paino on jumissa, niin sitten pitää katsoa uudelleen missä mättää. 

BMI 29,9!!

Uskoinkin, että tällä viikolla päästään vihdoin sinne lievän lihavuuden puolelle! Mutta jo nyt?

Olen siis ties kuinka monta vuotta ollut merkittävästi ylipainoinen eli BMI on ollut 30+. Yhdessä vaiheessa (115kg+) olin jopa vaikean lihavuuden puolella. Nyt kuitenkin paino laskenut pitkästä aikaa alle tuon numeron. Raja kulkee n. 99,4kg kohdalla ja eilen paino oli jo 99,5kg. Tänään kuitenkin kroppa päätti yllättää jopa minut ja laskea painon alle 99kg:n! Tällä hetkellä siis paino huitelee 98,9kg:n kohdalla, joka tuntuu aika uskomattomalta. BMI-raja siis ohitettu vauhdilla. Saan jopa laittaa uuden raksin oikealla olevaan 'paino'-palkkiin, kun 99,0kg ohitettiin :) Painoindeksilaskurin mukaan normaalipainoon matkaa enää 16,1kg! Ei tunnu enää niin kaukaiselta numerolta!
Jotenkin uskomatonta! Ajattelin jo, että painon lasku tasaantuis sinne 1kg/vk mut vielä näköjään löytyy ''extroja''

Tämän vuoden tavoitteeksihan olin listannut -15kg pudotuksen eli alle 100kg vuoden loppuun mennessä. Jos otetaan joulukuun alun 113kg alkupainoksi niin tuo -15kg täyttyy kun paino laskee vielä 900g! Ja sehän onnistuu vaikka viikossa :) Eli sanotaanko näin, että tavoite on saavutettu ja nyt vain parannan sitä hieman joulukuun aikana. Miltä kuulostaisi 94kg? Viimeksi painoin 94kg (muistaakseni) yläasteen lopussa. Eli kohta 5v sitten!

Olen muuten huomannut, että pienempien tavoitteiden näkeminen on parempi kuin se iso 82kg tai 70kg. Käytän siis aktiivisesti Fatsecretiä kaloreiden ja painon kirjaamiseen ylös. Fatsecretin oma kalorilaskuri(paljon kulutan päivässä) on kyllä täysin väärässä, onneksi sen saa korjattua lähes oikeaksi laittamalla niin, että nukkuisin 24h/pv. Siellä olen nyt viime aikoina laittanut tavoitteeksi max. 5kg päähän numeron. Nyt olen keksinyt että laitan tasalukujen(100,95,90) lisäksi tavoitteeksi BMI:n mukaiset kilot eli kun normaalipainoon on enää 15kg, 10kg, 5kg jne. Tällöin seuraava tavoite onkin 97,8kg, jolloin normaalipainoon on enää 15kg. Siihen onkin enää 1,1kg jäljellä :) Katsotaan, saanko pudotettua noin paljon ennen joulukuuta!

p.s. Testasin keväällä käyttämääni kevyttä juoksutakkia, joka oli liian tiukka silloin päällä. Alin reuna oli vielä suhteellisen tiukka, mutta mahassa on jo paljon ylimääräistä tilaa ja takki meni ilman ongelmia päälle! En uskonut että niin paljon olisi tapahtunut, mutta kai pitää sitä takkia uskoa :)

No, onko se paino vihdoin 99,9kg?

No kyllähän se on!

Ensin vaaka näytti 100,0kg ja kyllä pienesti harmitti. Nousin siis vielä kerran vaa'alle ja sitten se näytti jo 99,9kg! Piti siinä muutama kerta nousta uudelleen vaa'alle kun olo oli niin uskomaton kun kolminumeroinen summa vaihtui kaksinumeroiseen. Lopulta paino jäi 99,8kg kohdalle, joten nyt saa olla taas tyytyväinen itseensä. Aika upeeta että näiden vuosien jälkeen paino on vihdoin alle 100kg.
Viimeksi vaaka näytti kaksinumeroista lukua vuosia sitten. Jos oikein muistan, niin jo lukion alussa tuo satasen raja oli rikottu. Negatiivisessa mielessä. Lukion alusta onkin jo 4 vuotta. Paino nousi sinne 120kg:aan, turvotuksen ja mässäilyepisodin aikana pahimmillaan 125kg:aan. Pitkän matkan olen kulkenut tuosta päivästä. Ensinnäkin olen iän karttuessa kasvanut ihmisenä. En enää ole se naiivi 15-vuotias, joka ihmetteli miksei laihdutus onnistu. Olen oppinut tuhansista miljoonista virheistäni, osaan vältellä laihdutuksessa sudenkuoppia, joihin lukiossa aina kaaduin. Olen oppinut ymmärtämään, että loppujen lopuksi kaikki riippuu itsestäni, vaikka ympäristöni ei ole ihanteellinen laihdutukselle. Vielä on paljon opittavaa, kuten vaikka sanominen ''Ei'' niille herkuille, vaikka miten tekisi mieli. Minun pitäisi myös oppia olemaan hieman kiltimpi itseäni kohtaan ja lopettaa ruoskimasta itseäni selkään jokaisesta takapakista. Muutos ei ole helppoa, mutta se on sen arvoista.

Aikoinaan lupasin uutta vartalokuvaa kun paino laskee alle 100kg. Nyt kuitenkaan ei ole kameraa enää mukana tässä laihdutuksessa joten jouduin ottamaan kuvan kämäsesti kännykällä.
Ylhäällä olevat kuvat ovat siis uudet, tänään otetut kuvat. Vanhat kuvat ovat superdieettiä ennen(helmikuu 2014). Tuolloin paino oli se 120kg. Vasemman puoleisessa maha ei enää ole niin leveä, oikeanpuoleisessa selkeä ero (vaikkakin olen kiertänyt yläkroppaa uudessa kuvassa ja se on otettu eri kuvakulmasta, jolloin sitä ei voi kunnolla vertailla). Maha kuitenkin ainakin vähän pienempi :) Mitat kuitenkin kertovat totuuden:

Nyt - Ennen
Rinnanympärys: 108cm - 118cm (-10cm)
Vyötärönympärys: 93cm - 108cm (-15cm)
Lantionympärys: 113cm - 125cm (-12cm)
Maha: 117cm(suurin leveys) - 125-130cm(arvio)
Käsi: 40cm - 44cm (-4cm)
Reisi: 77cm - 67cm (-10cm)

Maha on kyllä selkeästi ongelma-alueeni. Sitä pitäisi lähteä työstämään :) Tässä kuitenkin ensin yhden upea muodonmuutos! (alkuperäistä linkkiä ei löytynyt)
täältä
p.s. Enää 500g, että BMI:n mukaan merkittävä lihavuus vaihtuu lievään ylipainoon!

Punnitus, 15.11.2015

Vihdoin taas sunnuntai ja tämän päivän tavoitteena oli päästä vihdoin sinne 99,9kg. Aika tiukka tavoite, sillä viime viikon sunnuntaina paino nousi repsahduksen takia 102,2kg. Ei kuitenkaan mahdoton! 100%:n tarkkuudella on menty ma-la, joten olen itse erittäin tyytyväinen tulokseen, vaikka viimeiset päivät paino on sahannut samassa kohdassa.

Paino tänään: 100,2kg
Painoa pudotettu: -19,8kg
Pudotettavaa: 18,2kg
BMI nyt: 30,25 (-5,98 painosta 120kg)

Alunperinhän oli tavoitteena olla 99,9kg jo 3vk sitten. Näköjään tämä tavoite siirtyy vielä päivän tai kaksi eteenpäin. Mutta eiköhän se sieltä laske. Aion tänään ehdottomasti keskittyä puhtaaseen ravintoon ja runsaaseen vedenjuontiin niin toivottavasti paino olisi jo huomenna 99,9kg! Se on kuitenkin käynyt jo 100g päässä tavoitteesta :)

Ratkaisu repsahduksiin

Tässä koko päivän mietyttyäni olen keksinyt muutamia mahdollisia keinoja estämään repsahduksia. Ensinnäkin kaikista tärkeintä olisi pyrkiä välttelemään sellaisia tilanteita, jossa repsahduksen vaara on. Itse päästyäni kärryille taas tässä laihdutuksessa tiedän, etten muutaman heikon päivän jälkeen tule missään nimessä itse käymään ostamassa yhtään herkkuja. Sen verran tiukka osaan olla itselleni, että pystyn sanomaan ei. Aina ei kuitenkaan voi vältellä tilanteita, joissa houkutus kävisi liian suureksi. Itselleni ainakin houkutuksen paikat ovat juurikin perheeseen ja kavereihin liittyvät tilanteet. En kuitenkaan voi poistua yhteiskunnasta ja muuttaa asumaan kiven alle tämän laihdutuksen ajaksi, vaan minun pitää oppia käsittelemään tilanne oikein. Perhe ja ystävät vain muistuttavat entisestä. Ja ei hyvällä tavalla vaan sillä, miten söin ennen ja tietenkin aivot heti naksahtavat ''mässy''-moodiin, joka todellakaan EI ole hyvä asia. Lisäksi lähipiirissä ei suoraan sanottuna ole minkäänlaista käsitystä, miten vaikeaa on katsoa kun toiset syövät edessäni edelliseen elämääni kuuluvia herkkuja ja yrittävät vielä tuputtaa niitä minulle. Viikkoakaan ne herkut eivät pysy piilossa jos keskustellaan asiasta, joten mun on vain opittava sanomaan ei niille. Muuta vaihtoehtoa ei ole.

Pahin tapaus on kyllä se, että olen näkemässä vanhoja tuttuja ja en ole muistanut syödä kunnolla ennen sitä. Toinen vinkki onkin se, että pitää muistaa syödä täyttävästi 3-4h välein, ettei vahingollista tilannetta pääse syntymään. Suurimmaksi osaksi repsahduksista olen unohtanut huomioida seuraavan ruokailun ja se pääsee venymään. En tunnista suurta nälkää ja sen sijaan alan vain himoitsemaan kaikkea epäterveellistä. Vanhat tavat ovat pohjana käyttäytymiselle, kunnes uudet ovat iskostuneet syvälle alitajuntaan.

Kolmas, ehkä paras idea tulevaisuuden kannalta on se, että jos odottamaton repsahdus(ei suunniteltu) tapahtuu, laitan tietyn summan rahaa säästöön. Säästöstä ei saa ottaa rahaa pois ennen kuin sovittu paino on saavutettu ja itselleni laitoin sen 82,0kg:n, jolloin olen normaalipainon puolella. Repsahdusten koko määrittelee summan ja repsahdukset määrittelen kalorien avulla. Esimerkiksi aivan pieni repsahdus, vaikka suklaapatukka(200kcal) on 2€ ja ulkona syöty pitsa(arvio: 1000kcal) 10€. Yritän myös olla laskematta säästyneitä rahoja, jotta se olisi sitten maalissa yllätys :) Ja tietenkään rahoilla ei sitten osteta mitään epäterveellistä vaan vaikka uusia vaatteita tai jotain hemmotteluja kylpylässä!

ARGH!

Ei voi muuta sanoakaan kuin argh tähän tilanteeseen. Laihdutus sujuu erinomaisesti, ellei jopa täydellisesti silloin kun en näe kavereita tai perheenjäseniä. Kaikki kuitenkin taas romahti perjantaina kun koti täyttyi sukulaisista ja herkuista. Se, että en syö lihaa tässä kuussa on jo iskostunut sukulaisten päihin, mutta muu ei sitten vuosien jälkeen vieläkään. Menin sitten syömään sitä sun tätä hirveässä nälässä ja tietenkin sama jatkui lauantaina kun sokerikierre oli taas syntynyt. Tänäänkin vielä menin syömään vähän jotain, vaikka pystyinkin aamulla osittain pysymään terveellisemmällä polulla... Paino kuitenkin nousi 102,2kg ja nyt ketuttaa ja paljon. Toisaalta ei ainakaan laihdutus pysähdy liian vähäisen kalorimäärän takia kun nyt on taas 1000kcal pudotettavaa että pysyisin laskennallisesti oikealla polulla. Hohhoijakkaa. Pitää vain keksiä joku keino tähän, että pystyisin pysymään erossa herkuista myös sukulaisten seurassa... Eihän tässä ole kuin 6vk jouluun ja seuraavaan sukulaiskokoontumiseen, jee... Oma vikahan se on kun en pysy tiukkana vaan sorrun mutta mutta. hehe :)
EI näin, vaan näin:
Kyllä täältä suosta on aina noustu.. ja nyt ei ole edes niin kamalasti mennyt mönkään kuin viimeksi. 2,5vk:n repsahdus on erilainen kuin 2,5 päivän repsahdus. Nyt vain roskiin loput herkut ja jatkaen!



Marraskuun ensimmäisen viikon kuulumiset //Enää kilo jäljellä!

Marraskuun ensimmäinen viikko on jo kierähtänyt lopun puolelle ja viikonloppu pilkottaa jo horisontissa.

Tällä viikolla olen keskittynyt ruokavalion kohdalla proteiinien riittävyyteen, niin kuin oikeastaan aina teen, sekä vihannesten runsauteen. Samalla olen huomannut, että jos en keskity lainkaan ''pakottamaan'' itseäni juomaan vettä, niin juon sitä aivan liian vähän. Tiistaina esimerkiksi join tuskin litraakaan, jos siis puhutaan puhtaasta vedestä. Positiivistahan siinä on ainoastaan se, ettei tarvitse usein käydä vessassa, mutta kyllä elimistö vähän tuntuu kuivuneelta. Pitää siis aktiivisesti yrittää huomioida tuo vedenkin juominen, että edes 1,5l tulisi juotua vettä päivittäin. Enemmänkin olisi ehdottomasti tarpeen, mutta ehkä tuo 1,5l on paras tavoite tähän tilanteeseen.

Paino on laskenut aika uskomatonta tahtia alaspäin. Tiistaina paino oli 101,9kg ja keskiviikkona jo 101kg! Sain siis laitettua kahtena peräkkäisenä päivänä uudet raksit palkkiin. Tänään paino oli 100,9kg eli tasan kilon päässä kaksinumeroisesta summasta! Kyllä siinä hetki piti pällistellä numeroa ja muutamaan kertaan nousta uudelleen vaa'alle, että onko tämä totta. Muutenkin tuo 100-101kg:n paino tuntuu oudolta. Pää tuntuu jätättävän koko ajan ja on tottunut siihen, että sieltä tulisi se 105-110kg, ei mitään noin pientä. Ja se ennen todellisen painon antamista pyörivät luvut käyvät jo 98-99kg kohdilla, joka tuntuu aika upealta! Jos oikein hyvä tuuri käy, niin tänä sunnuntaina paino voikin olla jo tavoitteessa, tai edes todella lähellä sitä. Kyllä tälläisestä saa aivan uutta motivaatiota onnistua :) Vyötärönympäryskin vain laskee koko ajan ja ei ole enää montaa senttiä että se on alle 90cm! Pitkään se olikin 98-104cm, joten on aikakin.

Nyt pitää vain jatkaa samaan malliin eteenpäin. Vielä on pitkä matka edessä, vaikka puolet onkin jo takana :)

Punnitus, ma 2.11.2015

Päätin ihan käytännöllisistä asioista johtuen jättää kirjoittamatta omaa postausta punnituksesta. Aamulla en olisi mitenkään kerennyt ottaa uusia mittoja saatika miettiä, mitä tänne kirjoittaisin. Uusi paino onkin siis tästä syystä tällä kertaa punnittu maanantaina, ei sunnuntaina niin kuin normaalisti teen.

Paino: 102,1kg
Pudotettu: -17,9kg (120kg)
Pudotettavaa normaalipainoon: 20,1kg

Kohta ollaan siis puolessa välissä kohti maalia. Tuntuu, että tuo 18kg on tullut todella salakavalasti enkä olisi todellisuudessa tehnyt mitään sen eteen. Todellisuudessa olen kahta kauheammin tehnyt tuon numeron eteen töitä repsahduksien takia. Ja repsahduksien takia tuo tuntuukin niin suurelta summalta. Päivittäisessä elämässä pystyn käsittelemään enintään 5kg:n pudotuksia, sen jälkeen en enää pysty käsittelmään jotenkin läheisesti sitä, että vielä hetki sitten olin 110kg:n painoinen. Kaikki se paino ja olo tuntuu aina katoavan hiljalleen sumuun. Painosta jää vain paha muisto takaraivoon muistuttamaan, miksi siihen painoon en enää tahdo palata. 

Mitat:
Rinnanympärys: 110cm (-8cm)
Vyötärö: 96cm (-12cm)
Lantio: 117cm (-11cm)
Yhteensä senttejä on siis lähtenyt 31cm! 

Enää 100g ja sitten saan pistää uuden raksin oikealla olevaan palkkiin. Ei siinä mennyt kuin vaivainen kuukausi, heh :)

Ja uuden vartalokuvan ottokin lähenee! Enää 2,2kg jäljellä kaksinumeroiseen summaan ja sitä kautta uuteen vartalokuvaan. Saa nähdä, näkyykö yhtään missään muutoksia!

Kuukausi kalorinlaskua takana //Marraskuun tavoite

Lokakuun tavoitteena oli laskea kalorit jokainen päivä. Vaikka kuinka huonosti menisi syömiset. Suunnilleen tavoite täyttyikin, vaikka muutamana päivänä jouduin jälkikäteen laskemaan kalorit päivältä ja silloinhan ei nyt aivan kaikkea välttämättä muista. 7. lokakuuta asti kaikki meni hyvin, jonka jälkeen 2-3 viikon alamäki tuli. Paino nousi takaisin 105kg:n, mutta nyt taas paino tämän viikon ansiosta 102,5kg. Olen tyytyväinen, että jaksoin yrittää laskea kaikkina päivinä kalorit ja kalenterikin näyttää nyt nätiltä kun jokaisena päivänä on suunnilleen oikeat kalorit ylhäällä. Painon olisi pitänyt laskea laskennallisesti 3,2kg tämän kuun aikana, mutta todellisuudessa paino tippui vain 2kg. Osa kiloista kaatui siihen, että puolessa välissä kuuta lihoin takaisin. Painonpudotus on kuitenkin nyt taas edes siinä 0,5kg/vk tahdissa, joten olen erittäin tyytyväinen tulokseen. Harmi vain, että repsahdus maksoi kaksinumeroisen summan tämän kuun alkutavoitteesta.

Mutta nyt teen vain kunnolla töitä tässä kuussa, jotta joulukuun alusta paino näyttäisi jo kaksinumeroista summaa! Eipä siitä paljoa edes puutu, vain 2,6kg eli hieman yli 0,5kg/vk. Täysin mahdollista ja todennäköistä, kunhan vain en repsahda! Niin paljon juhlimista on vuorossa joulukuussa, niin yritän marraskuun ajan pysyä erossa herkuista. Jopa täysin kokonaan, jos vain pystyn. Muutenkin yritän pysyä erossa epäterveellisistä herkuista ja päätin yrittää pistää sokerin täysin pannaan. Valitettavasti sitä on kuitenkin nykyään kaikkialla, mutta yritän pysyä siitä silti mahdollisimman paljon erossa. Ainoastaan hedelmissä oleva sokeri on sallittua sellaisenaan.

Viisi viikkoa on aikaa joulukuun ensimmäiseen sunnuntaihin, joten siksi nostankin hieman punnitustavoitetta. Minimissään tavoite on se 99,9kg, mutta tiedän että pystyn parempaankin. Yritän päästä lähelle -1kg/vk pudotusta, joten tavoitteena on olla 98kg Suomen itsenäisyyspäivänä 2016. Siitä onkin enää pieni matka normaalipainoon, sillä siinä vaiheessa pudotettuja kiloja on yli 20kg ja jäljellä enää 16kg. Ei paljoa, mutta kyllä sen pudottaminen varmasti näkyy jo kehossa. Hassua sinänsä, etten itse ole hirveästi huomannut eroa suurimpaan painoon muuta kuin mahasta ja kasvoista. Niin ja tietenkin pienentyvistä mitoista sekä parantuneesta olosta! Viikolla mitatessani vyötärönympärys on päässyt jo lähelle 95cm, joten kohta olen taas yhden vaatekoon pienempi :) On sitä jo jonkun verran täytynyt kiristellä housuja!

Välipäivitys

Viikko on mennyt lähes moitteettomasti syömisen ja liikunnan puolesta. Olen syönyt arviolta sen verran, että joka päivä on tullut -1200kcal. Suhteellisen helppo tavoite, sillä liikuntaa tulee työn puolesta yli tuhannen kalorin verran. Paino sen sijaan kiukkuilee näköjään isomman kerran. Keskiviikkona se yllätti jo laskemalla 102,5kg:n. Seuraavana päivänä se olikin takaisin 103kg:ssa, perjantaina 102,8kg ja tänään 102,9kg. En tiedä miksi paino on nyt tuolla tavalla ''jojoillut'' sillä olen syönyt tasaisesti viime päivät 1500kcal. Yleensä paino ei lähes koskaan lähde hyvinä päivinä takaisin nousuun vaan se ehkä hetkisen jumittaa yhdessä tietyssä numerossa ja sen jälkeen jatkaa laskua. Ruokailun puolesta kaikki pitäisi olla kunnossa ja syön sen verran kuin jaksan. Terveellinen ruoka on täyttävää ja siksi harvoin tunnenkaan oikeaa nälkää.


Ehkä tuo erittäin reipas 3kg:n lasku 106kg:sta sai elimistön vähän paniikkiin ja nyt sitten on hetki hiljaisempaa. Kuitenkin, paino on jo alle 103kg, mikä tuntuu jotenkin uskomattomalta! 3kg matkaa ensimmäiseen pieneen tavoitteeseen, joka on se kuuluisa kaksinumeroinen summa. Hiljalleen hyvä sujuu, mutta kyllä tällä hetkellä sisäisesti hihkun ilosta ja siitä kun vasta nyt alan tajuamaan, paljon kiloja on jo takana. Enää en istu täysin lähtökuopissa, sillä 120kg elopaino on vain paha muisto. En edes tahtoisi enää uskoa, että paino on käynyt joskus turvotusaamuna siellä 125kg painossa.

Punnitus, 4.10.2015

mTaas on kuukausi vierinyt eteenpäin ja näin 2015 lähenee jo loppuaan. Enää alle kolme kuukautta jäljellä tätä vuotta! Aika uskomatonta, miten nopeasti aika kulkee. 

Tällä viikolla olen tarkasti panostanut laihdutukseen. Maanantai ja tiistai meni vähän hakusessa. Samoin eilen menin vähän sortumaan herkkuihin, mutta kaloreita ei kuitenkaan tullut liikaa, että niillä olisi lihonut :) Onneksi! Pysyin siis alle 2300kcal ja liikuin myös vähän niin varmasti tuosta päivästä ei ainakaan tullut haittaa. Ainoastaan paino ei laskenut lisää eilisen takia, mutta olen jo nyt niin tyytyväinen tähän lukuun niin se ei haittaa..

Tänä aamuna punnitessani paino oli siis lähes täysin sama kuin eilen. Nimittäin 103.6kg! Aika uskomaton jotenkin tuo luku. On sitä koko vuosi jo odotettu ja nyt päästiin heittämällä alle 104kg!

Viimeksi tässä luvussa olen ollut lukion ensimmäisen vuoden terveystarkastuksessa, aika hullua! Paljon on vielä pudotettavaa, mutta paljon on jo takana! Kaikkein suurimmasta vaakalukemasta (125kg turvotusta) on jo 21,4kg! Kyllä tässä on vuosien saatossa tehty töitä tätä hetkeä varten :) Joulukuun tavoite on siis jo 0,6kg päässä, eli aika varmasti(eli siis varmasti) siihen päästään seuraavalla viikolla. Pitää vain jatkaa samaa tahtia, rauhallisesti pieniä muutoksia tehden kohti parempaa. Sen verran oli paino jojoillut tuossa 104-107kg välillä, että se tuli nopeasti alas. Tahti varmasti hiljenee seuraavina viikkoina, mutta ei haittaa. Kaksinumeroinen luku on jo aivan älyttömän lähellä! Kun on vielä näin paljon ylipainoa, niin 3,6kg tippuu aika hujauksessa :) 

Laihdutusprojektin aikana on oikeastaan aina tuntunut että olen lähtökuopissa. Ehkä siitä syystä, että en ole koskaan onnistunut pysymään yli kahta viikkoa herkuista erossa ja olen aika monesti laittanut paljon painostusta nopealle laihdutukselle. Ei ihan ihanteellinen tapa, mutta näköjään jossain määrin se on kuitenkin toiminut. Vaikka itsekuri ei olekaan edelleenkään edes lähelläkään hyvää, niin kehittymistä näen viikoittain. Repsahduksia tapahtuu, mutta se kuuluu elämään. Aina sieltä ojan pohjalta ollaan noustu ja siitä on tuo uusi paino todisteena.

Uuden kuukauden kunniaksi olen päättänyt panostaa kaloreiden laskemiseen! Yritän saada laskettua suunnilleen joka päivä kalorit, vaikka olisin syönyt kuinka huonosti! Mitä enemmän lasken, niin sitä paremmin pystyn arvioimaan itse pahoina päivinä, miten paljon sillä hetkellä ollaan menossa metsään ja jopa ehkä korjaamaan tilannetta. Silloin ei tarvitsisi myöhemmin surkutella noussutta painoa, vaan saisi katkaistua syömisen ja tehtyä korjausliikkeen jo ennen kuin vahinko on kasvanut liian suureksi :) 

Vuosien viemät ja tuomat asiat

Havahduin tänään suureen oivallukseen. Nimittäin kaksi vuotta sitten, vuonna 2013 olin painavimmillani. Painoin varmaan pahimpana turvotuskautena (mässäilykautena) 125kg. Eli kannoin yli 40kg ylipainoa jalollani. Henkisesti olin täysin rikki ja itsetuntoni nollassa. Vaikka edelleen on todella paljon matkaa maaliin, niin uskon että olen näiden vuosien saatossa kasvanut. Niin henkisesti kuin fyysisesti. En enää oleta, että toiveet toteutuvat ja asennodun realistisemmin elämään. Tiedän, että tulosten saamiseksi on tehtävä töitä. 110-prosenttisesti, jotta jotain tapahtuu. Totetutus ehkä vielä hieman ontuu, mutta tuloksia on syntynyt. 

2008-2009 välissä rikoin ylipainon rajan, luultavimmin sinä kesänä kun aloitin yläasteen(2008)
2011. Aloitin lukion 103kg:n painoisena. Vielä edellisenä keväänä painoin 96kg eli kevään ja kesän aikana paino nousi 7kg. Yläasteen viimeiseltä luokalta lähtien olen yrittänyt laihduttaa(2010).
2012. Syksyllä painoin jo 113kg.
2013. Painoni oli suurimmillaan. Aloitin kolmannen eli abivuoden, jota sitten pidensinkin, koska en halunnut niin suurena lopettaa lukiota. Päättäjäisissä(kevät 2014)painoin 117kg.

2014. Valmistujaiset koittivat syksyllä ja yritin laihduttaa mahdollisimman paljon. En onnistunut ja valmistuin lukiosta painaen 113kg.

2015. Kevät meni lukiessa pääsykokeisiin. Huhti- ja toukokuun panikoin enkä pystynyt kunnolla opiskelemaan. Unelmien opiskelupaikka jäi kauas ja päätin olla ottamatta toista paikkaa vastaan. Jojo-laihduttelin 104-112kg välillä. Nyt syksyllä paino on pysynyt lähes koko ajan alle 110kg:n, josta olen erittäin tyytyväinen. Tietenkin harmittaa, etten ole pysynyt ruodussa, koska mahdollisuuksia olisi ollut ja olisin ollut jo reippaasti alle 100kg. 

Vuosien 2013 ja 2014 loppujen välillä on 10kg painoeroa. Olisiko nyt siis aika jatkaa samaa työtä? Tämä ylipaino tuli n. 10kg/v tahdilla, joten se saa tippua vähitään samaa tahtia pois! Tavoite olisi siis päästä alle 103kg:n joulukuuksi, ennen kuin vuosi vaihtuu uuteen. Helppoa kuin mikä? Kyllä, sillä paino oli tänä aamuna 105,3kg eli tavoitteeseen on 2,3kg! Ei siis tule mikään kiire kun ei edes täytyisi laihtua 1kg/kk tahdilla, mutta ainahan voi tavoitetta parantaa, eikö niin? :)

Ajatella, kolme vuotta laihdutusyrityksiä ja sen sijaan olen vain aivan älytöntä vauhtia lihonut. Hullua. NO, parempi myöhään kuin ei milloinkaan! Ja tällä laihdutustahdilla iho saa luvan pysyä nätisti mukana, en halua enää yhtään ylimääräistä arpea!

Koostetta viime viikoista

Nyt on jo pitkään ahdistanut kaikki arkielämään kuuluvat asiat. Huolehdin raha-asioista ja laihdutuskin kauhistuttaa. Paino on jo sahaillut tässä välissä 106-107kg väliä ja nyt lähestytään taas 105kg:n rajaa. Olen yrittänyt antaa itselleni anteeksi ja takoa päähäni, etten mitenkään voi muuttua yhdessä yössä, vaikka järki sanoisikin muuta. Tavat istuvat syvällä ja ne on vaikea kitkeä pois, mutta hiljalleen olen saanut elämää paremmaksi. Yritän nähdä positiivisen puolen asioissa, enkä vain pelkästään sitä negatiivista. Olen yrittänyt myös esimerkiksi keskittyä syömiseen, jotta aivotkin ehtisivät tajuta ajoissa, että kohta ollaan täynnä. En sitten tiedä, onko se auttanut, mutta ehkä mulla ei tule niin usein nälkä kuin ennen.

En ole tahallaan vältellyt blogin kirjoittelua, mutta jo tänne tulo ja katsastamattomat kommentit ovat ahdistaneet. Ei sen takia, etten rakastaisi tänne kirjoittelua. Blogi vain muistuttaa minua vielä epäonnistumisistani, enkä tiedä mitä tänne kirjoitan, jos laihdutus ei sujukaan kuten haluaisin. Muutama haaste odotteleekin jo, mutta jätän ne suosiolla vähän myöhemmäksi. Anteeksi siis teille, jotka ovat lähettäneet ne minulle. Palaan niihin heti, kun olen saanut tämän tunne-elämän lyhyen myllerryksen pois ja kerättyä itseni uuteen alkuun. Siinä saattaa mennä hetki, mutta lupaan että teen ne sitten kunnolla ja huolellisesti!

Paino on laskeut aina, kun olen pysynyt edes jotenkin ruodussa. Siitä olenkin iloinen, ettei paino oikeastaan ole edes mennyt enää 108kg:n tai se yli. Hiljalleen on se siis tulossa alaspäin, vaikkakin sahaten. Tärkeintä on kuitenkin, että se laskee edes hieman :) Töissä on ollut kiirettä, eikä loppupäivästä oikeastaan edes riitä aika tekemään mitään kunnollista. Onneksi sentään töissä tulee liikuttua sen verran paljon, ettei tarvitse huolehtia loppupäivän aikana liikunnasta. Tosin viikonlopun ja vapaapäivien liikunnoissa olisi parantamisen varaa.

Haluan näyttää teillekin vielä joku päivä, miten olen onnistunut tässä laihdutuksessa. Siksi mun pitääkin jatkaa tätä projektia niin kauan, kunnes se normaalipaino näkyy siellä vaa'assa :)

Syyskuu, eikä enää kesää jäljellä

Heippa taas pitkästä aikaa.. Onpa ollut rankka viimeinen kuukausi takana, enkä ole oikein millään jaksanut tulla tänne kertoilemaan epäonnistumisistani. Toisaalta nyt on jo toinen viikko karkkilakkoa menossa ja nyt alkaa taas näyttämään kirkkaammalle. Paino on heitellyt 106-109kg välillä ja tällä hetkellä se taisi olla 107kg kohdilla. Pitkä matka vielä kaksinumeroiseen lukuun mutta ennemmin tai myöhemmin saavutan sen. 

Viime kuukausi on ollut rankka, sillä olen ollut töissä lähes joka ikinen päivä. Toisaalta työskentelen tulevaisuutta varten, sillä yritän saada rahat kasaan valmennuskurssia varten! Olen ollut hieman armollisempi itseäni kohtaan viime viikkojen aikana, kun innostuin lainaamaan kirjastosta 'Lihavuus'-nimisen kirjan, jossa selitetään niin lihavuuden tuomista sairauksista, laihdutuksesta kuin henkisen puolen ongelmista. Siitä olen saanut uuttta potkua tähän uuteen elämään, sillä se muistutti kuinka vakavaa tämä mun ylipaino todella on. En ole nyt hetkeen lukenut sitä, mutta muutamassa päivässä taisin kahmia sitä parin sadan sivun verran, joka ikisen tekstin lukien ja kuvan tutkien. Kirja on siis Duodecimin kustantama, kirjoittajia en muista, mutta suosittelen edes lukaisemaan osat siitä! Se antaa jotenkin uutta perspektiiviä tälle kaikelle. Olenkin yrittänyt olla itselleni armollisempi. Muutama herkku on okei, mutta liiallisuuksiin ei saa mennä. Pakoreittinä olen antanut käyttää välipalakeksejä, jotka ovat edes vähän terveellisempiä kuin täysin turhat hiilihydraattimättösuklaapatukat. Liikuntaa tulee jo ihan työnkin puolesta tarpeeksi, mutta olen myös viikonloppuisin yrittänyt keksiä muutakin tekemistä kuin nukkumista sohvalla. Olen käynyt kaupungilla kiertelemässä ja siivoillut asuntoa lattiasta kattoon hiljalleen. Yritän silti laihtua reippaaseen tahtiin, vaikka viime viikolla harmikseni jostain syystä paino ei suostunut laskemaan alle 106kg:n vaan sen sijaan nousi 108kg:an. Ehkä pitäisi tutkiskella tarkemmin ruokavaliota? Tavoitteita en sinänsä laita itselleni, mutta ihanaa olisi aloittaa uusi vuosi täysin uusilla lukemilla. Vaikkapa kaksinumeroisilla?

Anteeksi tämä blogihiljaisuus, yritän parantaa tapani. Yksi askel kerrallaan :)

uutisia

tuntuu ikuisuudelta, kun olen viimeksi kirjoittanut tänne. En ole kehdannut tulla tänne paljastamaan, kuinka huonosti laihdutus on mennyt. Olen kolme viikkoa ollut töissä ja se on todellakin vienyt mehunsa, sillä työpäivän päätteeksi on ollut todella vaikea tehdä terveellisiä ratkaisuita elämön vuoksi. Tänään taitaakin olla ensimmäinen päivä pitkään aikaan ilman minkäänlaisia herkkuja ja kalorieta laskien. Paino näytti 107,5kg, joka on ihan hyvin verrattuna siihen määrää. epäterveellisyyksiä, mitä olen mättänyt. Jotenkin tuntui vain helpommalta päästää irti ja syödä herkkuja sen sijaan että istuisi hellan eteen keittelemään ruokaa. Nyt pitää lopettaa ja sen olen oikeastaan tiedostanut jo koko viikon. Syksy alkaa ja niin voisi loppua tämä herkuttelukin :) 

Muita uutisia onkin paljon! nimittäin päätin laittaa palkkani valmennuskurssiin, sillä toinen välivuosi nyt kuulostaisi aivan kamalalta. Tämä kokonainen välivuosi riittää minulle, enkä oikeasti edes tätäkään halunnut. Toiseksi minulla on ehkä muutto edessä omaan kotiin! Tai ainakin melkein omaan, mutta sillä tavalla pääsisin itsenäistymään ja päättämään omista syömisistäni lähes kokonaan. Ja se on hyvä laihdutuksen kannalta, sillä sillloin kukaan ei ole tuomassa kotiin herkkuja! Siitä kerron myöhemmin lisää :)

Kuuluuko blogi, täällä huutaa minä

Pääsin vihdoin päätökseen siitä, kuinka anonyyminä haluan pitää tämän blogin. En aio vielä ainakaan julkaista kasvokuvaa, jotta jatkossakin pystyn kertomaan avoimesti kaikista ajatuksistani. Kuitenkin jonkinlainen sensuuri voisi iskeä, jos kasvoillani bloggaisin, sillä kuka tahansa lähipiiristäni saattaa tänne eksyä. Kukaan ei siis tiedä että bloggaan, ellei joku olisi eksynyt minun koneella Bloggeriin. Tuskinpa. Halusin kuitenkin jotenkin personoida tätä, joten päädyin ottamaan takaviistosta kuvan itsestäni. Lisäsin sen siis profiilikuvaksi, jotta se bloggerin merkki vaihtuisi johonkin, mistä minut tunnistaisi. Ehkä joskus vielä paljastan kasvoni, mutta siihen on vielä aikaa.. ja pudotettavia kiloja :)

29.7
Karkkilakko on taas mennyt paremmin. Nyt on menossa toinen, täysin karkiton päivä. Elimistössä tuntuu jo heti paremmalta, vaikka olenkin vaihtoehtoisesti mussutellut mansikoita aivan liikaa. Niissä on kuitenkin sadassa grammassa aika reippaasti vähemmän kaloreita kuin 100g irtokarkkeja, vitamiineistä puhumattakaan! Toiseksi laitoin vihdoin työnhaun pystyyn ja kävin tänään ensimmäisessä työhaastattelussa! Jännitti tosi paljon, mutta nyt tuntuu hyvältä.Yksi kokemus lisää ja en ainakaan pahasti mokannut. Olin varmaan kyllä kauttaaltaan punainen kun hermostutti ja ääni värisi, mutta sain vastattua rennosti kaikkiin enkä kertaakaan ainakaan pahasti jäätynyt.

31.7
Eilen meni vähän rajoilla, tuliko karkkilakkoa rikottua. Turvotusta ainakin on tullut lisää.. Aamulla paino oli kauhistuttavat 108kg, vaikka punnitsinkin itseni vasta aamupalan jälkeen. Kaikki se 1,5vk työ taas mennyt hukkaan. Tästä vaan pitäisi saada tuo paino laskuun ja annoskokoja pienemmäksi. Enemmän salaattia, vähemmän kaloreita. Toisaalta jotain hyvääkin on tapahtunut, nimittäin mulla saattaa olla työ! Kaikki ei ole vielä täysin varmaa, mutta jos kaikki sujuu hyvin niin mä alottelen suhteellisen nopeastikin. Ihanaa päästä ulos neljän seinän sisältä. Kyseessä on vielä suhteellisen aktiivinen työ, joten sielläkin tulee sitten varmasti liikuttua enemmän kuin verrattuna kotona istumiseen. Olen ajatellut samoin myös lähteä vaikka kerran viikossa jollekin liikuntatunnille, kun läheisessä opistossa olisi tarjolla vaikka mitä. Nyt vaan pitäisi päättää mistä aloittaa, ainakin Zumbaa aikaisemmin harrastaneena(kuntosalin kautta) se olisi helpoin vaihtoehto. Pitää miettiä :)

Surullinen avautuminen, mutta nyt jatkuu karkkilakko

Sydäntä särkee ja en tiedä yhtään mitä tehdä. Taas näin välähdyksen siitä, mitä elämä olis voinut olla. Tajuan, että olen pelännyt ja paennut kaiken läskin taakse. Läskien kasaantuessa taas ne ovat olleet syynä sille, miksen ole elänyt yhtään elämääni. Mun pitäisi olla parhaimmillani tässä iässä, mutta todellisuudessa en oo elänyt missään muodossa sen jälkeen kun aloitin lukion. Nyt kaikki kaverit ovat jatkaneet matkaa ja mä olen taas yksin. Se raastaa aivan älyttömästi tällä hetkellä. Mietin että voi kun mäkin voisin tehdä noita juttuja, mutta sitten katson taas peilistä. Sieltä tuijottaa surullinen näky. Kaiken tämän ylipainon alla on pelokas nuori nainen, tyttö joka ei ole elänyt yhtäkään hetkeä. En ole masentunut, mutta en myöskään poistu nykyään kotoa lähes mihinkään. Oikeasti.

Paino taas kipusi 107kg, kun annoin periksi houkutukselle. Joku kantoi kotiin miljoona herkkua ja mä sitten menin sortumaan niihin. Joka toinen päivä meni herkkuja napaan, viikonloppu meni kokonaan syödessä. Taas vaihteeksi olen pettynyt itseeni ja siihen mitä teen elämälläni. Kesä meni istuessa kotona, eikä kukaan halua palkata ylipainoista vätystä, jotta mulla olisi edes jotain rytmiä elämässä. Ulkokuori näyttää iloiselta, mutta sisällä myllertää aivan liikaa. Haluisin vaan jonkun, joka tulis mua tässä projektissa. Lähipiiri kyllä tietää tästä mutta siinäpä se. Välillä sanovat että tukevat ja ymmärtävät mua, mutta silti ne yrittävät saada mut syömään epäterveellisesti. Enhän mä voi niiltä olettaa että ne muistavat ja auttavat, mutta edes kuukausi nollatoleranssia karkeille mun edessä auttaisi jo tarpeeksi. Kun aloitin pari viikkoa sitten karkkilakon niin viikon päästä tuli jo huolestuneita kommentteja että syönkö ollenkaan. Kai sitä pitää tottua ajatukseen että olen yksin tällä tiellä. Ympäristö altistaa herkuille mutta mä en saa sortua. Olen saanut tarpeekseni tästä kaikesta, ei ne karkit edes niin hyvä ole. Mun aivot vaan luulee toisin. Mun pitää siis vain uskotella mun aivoille, että näin ei ole ja kaikki menee taas paremmin. Tästä sokerikoukusta pitää päästä eroon.

--Näin,nyt tuli sanottua mitä mun mielessä pyörii tällä hetkellä. Toivottavasti tää jäis viimeiseks tekstiks, jossa valittelisin että olen taas repsahtanut pahemman kerran. Mähän laihdutan syyskuuksi alle 100kg:n! Nyt loppuu tää rypeminen ja otan omasta elämästä kiinni. Mun kunto on oma vika ja vaan minä voin korjata tämän tilanteen. Ja sen mä teen! 

Mitä täydelliseen päivääni kuuluu?

''Laiskuudesta kiittää koko kroppa.''

Aamun koittaessa herään kahdeksan tai yhdeksän aikoihin täysin virkeänä ja valmiina uuteen päivään. Todellisuudessa käännän kylkeäni ja jatkan vielä unia vähintään muutaman tunnin, jonka jälkeen herään väsyneenä ja olen seuraavan tunnin kuin haamu itsestäni.

Joogaan heti aamusta tunnin verran, jonka jälkeen syön tasapainoisen aamupalan unohtamatta vettä.
Oikeasti istun koneella tunnin, tai jopa enemmän. Keksin yrittää jotain uutta ja videon avulla joogaan 15min. Luovutan kun jalat alkavat täristä ohjaajan neuvoessa täysin mahdotonta asentoa. ''No, sitten kun olen laihduttanut tarpeeksi'' totean ja alan valmistamaan aamupalaa. Himoitsen leipää, mutta pidän pääni ja aloitan aamuni puurolla. Useimmiten kuitenkin sorrun leipään, vaikka puuro on oikeastaan aika hyvää. Sitä en vain muista koskaan. Vesi saattaa unohtua, tai se vähintään maistuu hirveälle. Miksi se ei aina maistu yhtä hyvälle?

Kulutan päiväni askareita tehden sekä opiskellen ahkerasti. Kotini pysyy siistinä ja vatsa sen kuin hoikistuu askareita tehden. Olen virkeä koko päivän ja syön 3h välein monipuolisen aterian ja hörpin vettä pitkin päivää, että saisin sen 3l juotua. Illalla vielä lähden juoksulenkille ja nautin jokaisesta askeleesta. 
Todellisuudessa vaivun koneelle istumaan, sillä en 'keksi' parempaa tekemistä. Kirjat istuvat työpöydällä avoimena odottamassa, mutta yritän unohtaa niiden olemassaolon. Lopulta istahdan pienissä 15-30min pätkissä työpöydän ääreen ja yritän saada jotain aikaiseksi. Todellisuudessa pyörittelen turhia laskuja ja suunnittelen kuinka huomisesta aloitan lukemaan kunnolla. Huomista ei koskaan tule. Unohdan juoda ja kittaan puoli litraa vettä kerralla kuudelta illalla. Unohdan juoksulenkin, mutta jos muistan sen niin puolessa välissä hölkkäily muuttuu viimeistään kävelyksi. Menen nukkumaan ja lupaan itselleni että huomenna otan itsestäni niskasta kiinni. Taas vaihteeksi. 


Vähän ehkä erilainen postaus, mutta halusin kertoa päivästäni ja tälläistä se on. Enemmän tai vähemmän. Välillä sujuu täydellisen päivän tavoin, välillä mikään ei tahdo sujua. Pahinta tässä on ehkä se, että joudun itsenäisesti opiskelemaan valintakokeisiin mutta kun siihen asennoituu niin kyllä se sitten sujuu. Nyt valitakoe tuntuu vain kaukaiselta. 

Miksi on niin vaikeaa välillä?

Tällä viikolla on ollut yllättävän vaikeaa palata takaisin normaaliin rytmiin. Ei  ehkä niinkään herkkujen puolesta, mutta ylipäätään se, että pitäisi suunnitella ja valmistella jokainen ateria. Se tuntuu jotenkin vaivalloiselta ja rankalta. Varmaan nuo herkkupäivät sekoittivat aineenvaihduntaa ja nyt taas tekee mieli kaikkea epäterveellistä ja nyt tällä kertaa se näkyy tälläisenä kiinnostuksen lopahtamisena ja laihdutuksen laiminlyömisenä.

Tosiasiassa henkisesti tilanne on juuri päinvastainen. Haluan onnistua enkä missään nimessä luovuttaa! Harmittaa toki että tästä herkkupäivästä vyöryi näin suuret haitat, sillä ennen sitä ei ollut huolia lähimaillakaan. Ketuttaa paljon, mutta siksi olenkin todella motivoitunut parantamaan tilanteen ja ottamaan itseäni niskasta kiinni. Kynnys vain laskea kaloreita ja vaivautua tekemään terveellisiä ruokia tuntuu nyt isolta. Kai se helpottuu kun olen onnistunut olemaan ilman yhtään herkkua viikon. Olen kuitenkin päässyt taas hiljalleen takaisin terveellisiin elämäntapoihin, vaikka helppoa se ei ole ollut. Vielä on kuitenkin paljon parannettavaa, jos aion pysyä yhtään siinä rytmissä, jossa alunperin olin. Paino nousi nimittäin takaisin 106kg:n ja siellä se on ollut jo maanantaista lähtien. Tosi tänään on tainnut olla ensimmäinen oikeasti sujunut päivä (yhtä hemmetin keksiä lukuunottamatta, jonka tajusin vasta kun olin sen suuhuni laittanut..) Ajattelin korvata tuon keksin lähtemällä reippaalle lenkille. Ensin kuitenkin kirjoitan tämän tekstin loppuun. Toivon hartaasti että tästä tämä laihdutus lähtisi taas sujumaan ja pääsisin vihdoin sinne 104kg! Viimeksi kävin jo todellä lähellä, vain puoli kiloa puuttui. Sen jälkeen onkin enää 4,1kg että olen näiden vuosien jälkeen päässyt taas kaksinumeroiseen lukuun. Edellisen kerran taisin olla nin 'pienessä luvussa' aivan lukion alussa eli 4v sitten. HUH!

Olen myös pohtinut kuinka kauan olen kamppaillut ylipainon kanssa. En tiedä aivan tarkkaa numeroa, mutta muistan että kahdeksannella luokalla olin jo 85kg ja silloin olin varmasti vielä lyhyempi kuin nykyään. Mahdollisesti olen jo rikkonut ylipainon rajapyykin seitsemännellä joten ollut ylipainoinen koko yläasteen ja lukion. Nyt on lukion loppumisesta kohta jo vuosi! Se tarkoittaa että olen ollut ylipainoinen viimeiset 7 vuotta. Aika hullua, koko nuoruus mennyt ollessa ylipainoinen. Ja vieläkin on 22kg normaalipainoon, joten pitkä matka on vielä edessä. Tämä vuosi menee varmaan vielä ylipainoisena, mutta teen kaikkeni että 2016 asiat eivät olisi enää näin. Haluan päästä tästä taakasta eroon ja siksi otan itseäni miljoonannen kerran niskasta kiinni. En luovuta. Olen jo niin lähellä seuraavaa askelta, joten miksi luovuttaa! Nyt enemmänkin pitäisi pistää enemmän peliin ja antautua täysin laihdutukselle kun kesä on vielä kauneimmillaan eikä sade ainakaan joka päivä häiritse lenkkeilyä. EIkä sadekaan saisi olla tekosyy. Vedenpitävät takit ovat keksitty.

Meikä kiittää, kuittaa ja lopettaa tältä päivältä. Vielä en ole keksinyt miten saisin siirrettyä puhelimesta kuvia tähän tablettiin, että saisin kuvia tänne. Ehkä pitää siirtää sähköpostin avulla? Tämä postaus siis jää vielä kuvattomaksi mutta toivottavasti jo seuraava postaus olisi kuvallinen, olisi vähän kivempi kuin tälläinen tyhjä tekstimättö :)

-Kat

p.s. Teitä on jo muuten aivan uskomattomat 44 lukijaa täällä bloggerin kautta ja bloglovinissa taisi olla yli 10! Toivottavasti nämä mun jorinat auttaisi edes jotakuta vaikka omassa laihdutuksessaan. Kiva nähdä että on täällä kuuntelijoita :)

Eipä lipsahduspäivät taida olla hyväksi näin karkkilakon aluksi

Juhlat menivät aika hyvin, mutta tuli sitä syötyä vähän liikaa. Toisaalta herkut eivät maistuneetkaan niin hyvältä kuin olin muistanut ja pystyin edes vähän kontrolloimaan itseäni. seuraavana päivänä tosin kaikki meni pieleen. Varmaankin en ollut syönyt yhtään riittävästi, kun minulle tuli ihan järkyytävä himo kaikkeen epäterveelliseen. Kotona kun oli yhtä sun toista niin menin ja söin... ja söin... ja söin vielä lisää. Nytkin tekisi vielä mieli, mutta nyt olen jo niin vihainen itselleni että pystyn pysymään aisoissa. Paino oli aamulla noussut 105,5kg, mutta saa nähdä mihin se nousee huomiseksi. Hävetŧää, mutta pitää vain kohdata se totuus että vanhat tavat istuvat tiukassa. Eipä kukaan olisi ylipainoinen ja kamppailisi laihdutuksen kanssa jos tapojen muuttaminen olisi helppoa. Nyt vaan pitää antaa itselle anteeksi ja jatkaa samalla tavalla eteenpäin. Karkkilakko on muuten onnistunut niin hyvin, miksi jättää se kesken. Nyt vain pitää suunnitella tarkemmin päivän syömiset, ettei tälläisiä lipsahduksia enää tapahdu! Seuraava karkkilakon lipsupäivä onkin syyskuussa, joten nyt onkin hyvin aikaa totutella terveelliseen ruokavalioon, heh :)

p.s. Näin kaiken kaatuessa päälle voin myös mainita että mun en päässyt opiskelemaan(taisin jo mainita mutta nyt b-vaihtoehtokin jäi..) ja seuraava vuosi meneekin lukiessa seuraavan vuoden pääsykokeisiin kotona. Samoin tietokone sanoi itsensä irti ja nyt olen joutunut pärjäilemään tabletilla. Tätä kautta on helpohko kirjoittaa tekstejä, mutta en näe kommentteja helposti niin pahoittelen jos niiden julkaisu&vastaaminen kestää hetken!

Herkkupäivä edessä, mutta karkkilakon täytyy jatkua!

Viikko lähenee taas vaihteeksi loppuaan ja kohta pitäisi jo olla synttäreillä juhlimassa syntymäpäiväsankaria. Jännittää pystynkö pysymään karkeista erossa. Edellisen kerran söin karkkia viime viikon maanantaina, joka on pitkä aika! Tämä karkkilakko on osoittautunut todella onnistuneeksi. Ensimmäinen kunnollinen haaste onkin nyt edessä. En voi ikuisesti paeta itse ongelmaa, vaan minun pitää oppia syömään karkkeja kohtuudella. Vain niin pystyn elämään normaalia elämää. Nyt pitää siiis osoittaa että pystyn syömään vain sen verran kun kalorit antavat periksi. Laitoin päivälle 1500-1600kcal rajan, eli sen yli ei saa mennä tänään, oli mikä oli. Paino saattaa kyllä notkahtaa hieman ylöspäin herkuista, mutta eiköhän se sieltä lähde nopeasti takaisin alas. Toinen, se suurempi haaste, on lopettaa syömiset ja jättää herkuttelu vain yhteen päivään. Vaikka kuinka tekisi mieli, niin seuraavana päivänä ei saa enää syödä yhtään mitään epäterveellistä. Muuten herkuttelu vain pitkittyy ja pitkittyy. Karkkilakon on jatkuttava :) Tästä tulee jännittävä viikonloppu.

Toivoisin vaan että tuo paino pääsisi hiljalleen tuonne 103kg puolelle, tällä hetkellä se on ollut 104,5-104,9kg välillä. Olen ehkä muutamana päivänä syönyt kiireiden takia aivan liian vähän, niin siksi se on nyt jumittanut tuohon. No, sitä katsotaan sitten sunnuntaina ja seuraavalla viikolla! Nyt pitää vain tarkasti katsoa, että en syö liikaa, mutten liian vähänkään vaikka olisi kuinka kiire.

Tänään kuitenkin vietän kotipäivää. Ukkonen on jylissyt aamusta asti ja tuolla on koko ajan satanut enemmän tai vähemmän.

Karkkilakko - viikko täynnä!

Bam! Saavutin ensimmäisen tavoitteeni karkkilakossa! Viikko takana ja monta vielä edessä. Ei tuntunut loppujen lopuksi edes vaikealta kun olin päätökseni tehnyt enkä jäänyt miettimään karkkeja. Silloin kuin teki mieli niin käytin sen ajatteluun kaksi sekuntia ja sen jälkeen tein jotain muuta, jolloin unohdin kokonaan että minun edes teki mieli karkkeja. Hassua, mutta se tosiaan toimi! Ennen olen jäänyt pohtimaan, jolloin mielihalut ovat voittaneet lopulta ja olen repsahtanut herkkuihin. Nyt en edes anna mahdollisuutta niille. Syön 2,5-3,5h välein, jotta nälkä ei ennätä yllättämään. Suunnittelen suurinpiirtein päivän ruokailut, joskus ajatkin jos päivällä on paljon tekemistä. Muokkaan kuitenkin sitä päivän mittaan sopivammaksi juuri sille päivälle, sillä jokainen päivä on erilainen. Jos on ihan hirveä nälkä niin syön jotain, sillä nälän kasvattamisella ei ole mitään hyviä puolia. Onneksi minun ei tarvitse tehdä ostosreissuja, joten ei ede tule ostettua mitään turhaa (vahingossakaan).

Olen nyt tässä miettinyt kasvojen paljastamista, vaikka se tarkoittaakin sitä että lähipiiri saa tietää tästä blogista ennemmin tai myöhemmin. Se ei minua oikeastaan haittaa, vaan enemmänkin ne puolitutut. Siksi olen ajatellut etten ainakaan vielä lähde paljastamaan kasvojani. Ajattelin että sitten kun olen tavoittanut jonkun painon, niin sitten aloittaisin bloggaamisen kasvoillani. Siihen asti siis tämä blogi pysyy suurinpiirtein samanlaisena kuin ennekin. Yritän nyt vain saada enemmän päivän menoista kuvaa, jotta ei tarvitsisi turhaan kaivella internettiä hyviä kuvia varten.

Tästä on hyvä jatkaa eteenpäin. Toinen viikko karkkilakkoa käynnissä ja paino toivottavasti tippuu sopivaa tahtia eteenpäin. Kilo viikossa ja minä olen tyytyväinen. Pikku hiljaa olen ajatellut lisätä liikuntaakin. Tällä hetkellä mennään kuitenkin arkiliikunnan muodossa, etten taas aloita laihdutusta liian monta rautaa tulessa. Kun ruokavalio sujuu niin sitten alan panostamaan liikuntamuotoon ja laatuun.

Viikon suunnitelmat

Tällä viikolla tulee täyteen yksi viikko karkkilakon aloituksesta. Vielä tänään pitää jaksaa samaan tahtiin kuin ennenkin ja sitten olen saavuttanut ensimmäisen virstanpylvään tässä taistelussa. Tai no ensimmäinen taisi tulla parista ensimmäisestä päivästä, sillä ennen en ole varmaan kolmea päivää ollut ilman epäterveellisiä herkkuja. Nyt tämän päivän ruokailujen jälkeen voin pistää ruksin tänne, merkiksi ensimmäisestä onnistumisesta! Tarkoituksenani on siis ainakin tämän vuoden loppuun jatkaa tätä karkkilakkoa. Olen katsonut muutamat ''lipsupäivät'' jo valmiiksi, joita tulee yhteensä noin 6. Tällä viikolla olisi yksi, joten jännittää pystynkö kontrolloimaan itseäni ja syömään vain sen verran kun kalorirajat antavat periksi.
EI näitä
  1. Tämän viikon synttärikekkerit
  2. Syyskuu/lokakuu
  3. Joulukuun alku (itsenäisyyspäivä)
  4. Joulu 24.12
  5. Joulu 25.12
  6. ?
Kuudes kerta on vielä kysymysmerkkinä, sillä se on sitä varten, että syksyn aikana tulisi joku yllättävä juhla. Tai repsahdusta varten, mutta sitä en anna tapahtua. Kuusi kertaa siksi, että heinäkuu laskettuna mukaan tässä karkkilakossa on kuusi kuukautta. Kerran kuukaudessa saisi siis syödä herkkuja näin laskennallisesti, vaikka tosiassa kolme noista keskittyy joulukuuhun. Niistä kuitenkaan tuskin pääsen eroon. Ainoa nipistysmahdollisuus on vain joulun kahdessa päivässä sillä oikein tiukalla kurilla sen saisi yhteen päivään. En kuitenkaan halua lähteä kiristämään liikaa, ettei karkkilakko ala tuntumaan pakkopullalta. Jouluun kuitenkin kuuluu piparit ja glögi.
täältä
Olen henkisesti sekä fyysisesti ottanut karkkilakon aika hyvin vastaan. En ole itseasiassa edes pahemmin kaipaillut ainaista mussutusta. Kaapissa on tälläkin hetkellä keksejä ja jääkaapissa taitaa olla fantaa sekä mehua, mutta minä en niihin koske. Muutaman kerran olen tuijotellut mehua siinä maitojen vieressä, mutta aina olen päätynyt veteen. Onneksi mun perhe ei ole sentään vetänyt mässykerhoa edessäni, vaan sain ainakin mun vanhemman ymmärtämään että kosken seuraavan kerran herkkuihin vasta siellä synttäreillä. Sielläkin aion tosin pidättäytyä yhteen kakkupalaseen ja ehkä muutamaan kymmeneen grammaan karkkia. Syön hyvin aamulla ja päivällä ennen juhlia niin sitten ei edes tee mieli. Tai varmasti tekee, mutta nälkä ei ole silloin vahvistamassa sitä. Lipsupäivään on kuitenkin onneksi vielä reippaasti aikaa, joten ennätän valmistautua henkisesti tähän ensimmäiseen kokeeseen.

-Kat

p.s. Olen myös miettinyt blogin nimen vaihtamista. Tuntuu jotenkin ettei blogin nimi ole koskaan sopinutkaan omaan tarinaani. Olen varmaan käyttänyt enemmän aikaa laihdutuksen suunnitteluun kuin sen toteutukseen, kun olen aina repsahtanut. Lisäksi olen miettinyt oman naaman paljastamista, sillä tuntuu etten pysty anonyyminä kertomaan kaikkea itsestäni. Mitä te olette mieltä? Pitäisikö minun pitää tämä nimi vai vaihtaa johonkin sopivampaan, joka kuvastaa laihdutusta? Ja pitäisikö minun pysyä anonyyminä vai paljastaa kasvoni?

Punnitus nro. 1, Uskomatonta!

Paino tänään: 105,5kg
Paino pudonnut viikossa: -3,4kg
Kokonaispainonpudotus: 14,5kg / 19,5kg(turvotus)
BMI: 31,85
Pudotetavaa(BMI24): 23,5kg


Vaikka onkin ensimmäinen viikko niin silti tuntuu uskomattomalta toi pudotus kun ottaa vielä huomioon että sunnuntaina ja maanantaina en syönyt yhtään terveellisesti, päinvastoin! Tuo tulos (vaikka suurin osa onkin turvotusta) on siis tehty viidessä päivässä! 

Tällä hetkellä mennään reippaasti alimmassa painossa pitkään aikaan. 103kg kohdalla on melkein neljä vuotta viimeksi samasta painosta, joten kyllä tässä on selkeästi jotain tehty :) Ja minähän en enää mene takaisin! Sen lupauksen pidin jo kun aluksi laihduin 113kg:n, jossa pysyin pitkään ja sitten pysyin pitkään 108kg:ssa. Motivaatio vaan nousee kun tajuan miten lähellä olen kaksinumeroista lukua, jossa olen viimeksi ollut neljä vuotta sitten. Nyt kun tahti varmaan hiljalleen laskeen kilon pintaan viikossa niin silti on mahdollista saada kuukaudessa tuo tavoite saavutettua. Nyt vaan täysillä eteenpäin ja lenkille!

Minä en luovuta!


-Kat

'Yllättävä' lauantain punnitus

Tänään on viides päivä karkkilakkoa ja oikeastaan ei tämä tunnu niin pahalle! Ehkä tähän kuitenkin vaikuttaa myös vaa'an lukemat, jotka olivat ihan uskomattomat tänä aamuna. Piti hieraista vähän silmiä ja nousta uudelleen muutaman kerran vaa'alle, jotta uskoin että tosiaan siellä on kyseinen lukema.. Nimittäin paino tänään oli tasan 106,0kg! Wuhuu! Kyllä se hieman oli toivottavissa kun eilen paino oli 106,5kg, mutta toivoin sunnuntaille tuota numeroa ja nyt se siellä jo on :) Maaliskuusta lähtien olen hätyytellyt tuota tasalukua ja nyt vihdoin olen siinä! Nyt saan vihdoin pistään uuden ruksin oikealla olevaan palkkiin :) Saa nähdä, onko huomenna jo sitten 105kg vai onko nyt tämän viikon laihdutuksen tulos -3kg.

Tästä tää lähtee. Ja oli kyllä uskomaton viikko vaikka tietenkin suurin osa oli turvotusta. Itse odotin vain jotain 1,5-2kg pudotusta tälle viikolle, sillä en edes maanantaina syönyt terveellisesti. Seuraavalla viikolla päästään varmaan taas siihen normaaliin laihdutusrytmiin, mutta pitää iloita tästä hirmupudotuksesta hetki! Huomenna sitten yhteenvetoa tästä viikosta ja virallinen punnitus.

Tuuliajolta takaisin kotisatamaan

6.7.2015
Pahoittelen näitä hetkittäisiä blogitaukoja. Olen ollut vain tuloksia odotellessa aivan älyttömän stressaantunut ja nyt kun sain selville etten tule pääsemään haluamaani paikkaan niin olen lähtenyt täysin tuuliajolle. Ei sinänsä etten tiennyt että näin tulisi käymään, mutta silti ennen tuloksia oli vielä pieni mahdollisuus. Mutta kauas jäätiin sisäänpääsypisterajasta ja se harmittaa. Nyt olen tässä viimeiset päivät rentoutunut pääkaupunkiseudun ulkopuolella ja miettinyt seuraavaa siirtoani. Vuosi pitäisi viettää jossain ja valmistautua paremmin tällä kertaa pääsykokeisiin.Tuntuu hirveältä että minun ikäiseni ovat olleet jopa jo vuoden jatkokouluttautumassa kukin omalla tahollaan ja minä istun vain kotona. Pelkään myös jo nyt että en tule pääsemään toisellakaan yrityksellä haluaamani paikkaan yliopistossa..
Viikon ruokana herkullinen bataattikikhernekastike riisillä (resepti,eng)
10.7.2015
Nyt on taas uuden alun paikka. Kävin tiistaina hammaslääkärissä ja poraustahan sieltä tuli. Hassua miten jotkut pääsevät ilman reikiä harjaamalla hampaat kerran päivässä. Mä olen aina pessyt tunnollisesti 2-3min kahdesti päivässä ja käyttänyt purukumia. Silti niitä reikiä tuli ja nyt kuulemma oli siellä sun täällä alkavia reikiä. Nämä siis aivan varmasti siitä syystä että olen syönyt viime viikot epäsäännöllisesti ja karkkipainoitteisesti. Pistin siis stopin tiistaina karkille ja muille epäterveellisille herkuille. En enää kestä sitä että mun pitäis ravata hammaslääkärissä. Yhteiskunta tietenkin kiittää kun täysi-ikäisenä maksan siitä täyden hinnan mutta mun hampaat tuntuvat olevan tällä hetkellä täyttä höttöä, ei mitään kovaa kiillettä. Haluan päästä vain pois tästä kierteestä!

Eilen tuli ensimmäinen ''paha'' paikka herkkujen suhteen kun sukulaiset tuli käymään ja toivat mukanaan keksejä. Mielessä kävi kyllä pienehkö taisto söisinkö edes yhden keksin, mutta lopulta järki voitti enkä edes jäänyt himoitsemaan niitä. Tämä on siis askel eteenpäin, vaikka kyllä se pikkupiru vielä yrittää saada mut sortumaan herkkuihin. Minä en siihen enää lankea. Tämä loppuvuosi tulee menemään enemmän tai vähemmän karkkilakossa. Ainoastaan juhlapyhät, juhlat ja syntymäpäivät on herkuttelupäiviä ja silloinkin käytän järkeä ja syön vain ja ainoastaan ruokailujen yhteydessä. Niin ja purkkaa sitten lopuksi! Loppuvuoden juhlapyhiksi lasketaan vain joulu. Silloinkin maksimissaan kahtena päivänä saan syödä vähän enemmän ja herkutellen. Laskeskelin että herkkupäivät jäisi silloin noin 5kpl eli vähän alle kerran kuukaudessa. Kuulostaa omaan korvaani aika hyvältä ja järkevältä. Helppoa tästä ei tule, mutta nyt olen vihdoin motivoitunut tekemään työtä tämän tavoitteen eteen.


Näiden kolmen karkkilakkopäivän aikana painokin on pudonnut aika hurjaa vauhtia. Paino nousi tuuliajon aikana takaisin 109kg. Tiistai-aamuna,ensimmäisenä karkkilakkopäivänä, paino oli 108,9kg. Keskiviikkona 108kg, torstaina 107,3kg ja nyt tänään, perjantaina, 106,5kg. Oli siis selkeästi suurimmaksi osaksi turvotusta.
Runsas vedenjuonti on myös vaikuttanut selkeästi asiaan, sillä olen juonut päivittäin 2,5-3,5l vettä. Ensimmäisenä päivänä tuntui siltä ettei ole mitenkään mahdollista juoda noin suurta määrää vettä mutta kyllä se onnistui. Nyt keho on jopa tottunut vähän siihen sillä jos en juo hetkeen niin keho muistuttaa siitä kunnolla janolla. Yritän pitääkin nykyään käden ulottuvilla lasillista vettä ettei tarvitse koko ajan ravata vesihanan ja sohvan välillä.
Samoin olen yrittänyt liikkua päivässä tunnin kävellen ulkona, vaikkakin kahdessa eri osassa. Samoin olen paljon siivoillut kotona, etten istuisi niin paljoa sohvalla. Hyötyliikunta on sitä parasta kun samalla tulee tehtyä jotain järkevääkin.

Juhannus alkaa, mutta laihdutus ei lopu

Keskikesän pitäsi olla parhaimmillaan tällä hetkellä, mutta ainakin täällä sää on surullinen. Aurinko ei selvästikään paista ja yleisilme on enemmänkin sateinen sekä kylmä. Kuitenkin jotain hyvää tässäkin viikossa on ollut, nimittäin laihdutus on vihdoin alkanut sujumaan! Tiistai oli suoraan paperista ja sain pidettyä itseni kurissa. Keskiviikko meni 50/50-teemalla vähän extra kaloreilla, mutta sain kuitenkin jatkettua laihdutusta lähes täydellisesti taas torstaina. Jotenkin kun vihdoin sain annettua laihdutukselle 100% huomioni, se tuntuu helpommalta. Huomion keskittäminen oli vain jotenkin todella vaikeaa. Ehkä juuri postissa tulleet, hieman naftit farkut antavat vielä lisämotivaatiota. En halua vielä paljastaa, paljon painan tällä hetkellä, mutta voidaan sanoa että sunnuntaina voidaan päästä alhaisimpaan painoon lähes neljään vuoteen! Ja se on jo mielestäni aivan uskomatonta, koska viimeksi näin lähellä olin maaliskuussa, jolloin paino oli 106,2kg! Siinä lähettyvillä pyöritään siis tällä hetkellä enkä todellakaan aio juhannuksena pilata tätä iloa. Ja vaikka alkuviikosta lähdenkin pienimuotoiselle matkalle, johon liittyy pakostikin ulkona syöminen niin en aio siltikään pilata tätä. Aion täysillä lähteä kohti 105kg, jos se vaikka onnistuisikin seuraavaksi viikonlopuksi. Tällä hetkellä se näyttää erittäin mahdolliselta.

Tämän viikon ruokalistalle on kuulunut aika paljolti samanlaiset ruoat. Aamupalana on toiminut joko täysjyväleipä kinkulla tai sitten kaurapuuro, lounaana sekä päivällisenä pitkästä aikaa herkullinen kanasalaatti ja välipaloina vaihtelevasti omenaa, appelsiinia, leipää ja banaanilettuja.

jouduin valitettavasti ostamaan hunajamarinoitua, kun maustamaton oli loppu
Näissä merkeissä haluankin kaikille tämän blogin lukijoille ja muille ohikulkijoille toivottaa aivan upeaa juhannusta! Älkää antako sään pilata sitä :)

-Kat

Herkkuholistin päiväkirja

Uusi viikko lähti käyntiin 'aikaisella' herätyksellä ja nyt olisi aika taas katsoa uudelleen ruokavaliota. Viime viikon herkuttelut lähtivät ihan käsistä eikä sellaista saa tapahtua enää uudelleen. Tekosyyt taka-alalle! Söin vielä puoliunessa 'vahingossa' yhden pullan, mutta lisää ei tipu. Otan nyt päivän kerrallaan ja hetki kerrallaan herkkujen kanssa. Tiedän että pystyn olemaan erossa herkuista, se on vain itsekurista kiinni. Ja siitä etten mielessä käy keskustelua asiasta, sillä loppuvastaus pitää kaikissa tilanteissa olla tästä lähtien EI. Antaisin vapauksia herkuttelulle laihdutuksessakin, mutta tiedän itseni etten pysty rajoittamaan sitä ainakaan vielä. Herkkuholisti kun olen. Toisaalta tiedän, että tulevaisuudessa haluan rajoittaa herkuttelut tiettyihin hetkiin; juhliin. Muissa tilanteissa pyrin korvaamaan herkut muilla, terveellisemmillä vaihtoehdoilla tai hyvin pieninä annoksina. Joten ei ole siis järkeä edes yrittää(tai olen yrittänyt) vain vähän rajoittaa herkuttelua. Ei toiminut minulla.

Tämän päivän tavoitteena on käydä sään salliessa 30min-60min lenkillä. Jos sataa aivan kamalasti, niin 30min on hyvä. Muuten 60min+. Pyrin myös syömään vihanneksia 0,5kg ja rajoittamaan kalorit alle 1500kcal.

Yleisolo on suhteellisen kamala. Tunnen itseni turvonneeksi lihapullaksi. Ihanaa. Yritän siis juoda tänään erityisen tarkasti ja paljon, että tämä turvotus laskisi huomiseksi. Ainakin tänään yritän välttää hiilihydraatteja, tosin pullan osalta on jo liian myöhäistä. Lounaaksi ajattelin kanasalaattia ja varmaan päivällinenkin menee samaa syödessä. Välipaloja en ole vielä tarkemmin miettinyt, mutta ainakin omena on varattuna keittiön pöydällä nälän iskiessä. Toinen naposteluhetki voisi olla porkkanoilla, tulisi se 0,5kg täyteen! Maaliskuusta lähtien olen enemmän tai vähemmän jumitellut, joten nyt olisi aika taas onnistua tässä....

Punnitus, 14.6.2015

Huh, viikko on ollut aika hullu! On ollut lähes mahdotonta olla erossa herkuista, mutta olen joissain tilanteissa pystynyt pitämään itseni kurissa. Liikunta on ainoana juttuna sujunut tällä viikolla, herkut nimittäin tuhosivat terveelliset ruoat aivan täysin. Toisaalta perjantaina jostain syystä paino käväisi jo 107,1kg:ssa,mutta nyt se nousi takaisin ylöspäin. Harmittaa ihan olan takaa, mutta viikkoa tarkastellessa ei se ole edes suuri yllätys. Nyt ollaan siis aikataulusta jäljessä ja reippaasti! Kaksi viikkoa aikaa jäljellä saada jäljellä olevat 4kg pois, 110 kilosta 104 kiloon. Tulee siis kiire. 4kg kahdessa viikossa olisi kyllä aika suoritus.

Paino: 108kg
Pudotus: 0kg
Kokonaispudotus: -12kg (125kg:sta 17kg)

Vyötärönympärys: 98cm (-10cm)
rinnanympärys: 114cm (-4cm)
lantionympärys: 119cm (-9cm)
Levein kohta mahasta: 123cm

Nyt pitäisi vihdoin taas petrata tähän laihdutukseen. Muuten tästä ei tule yhtikäs mitään!

Alkuviikko huonosti, loppuviikko hyvin?

Äh, vaikka tämä alkuviikko on taas mennyt huonosti, en aio luovuttaa. Sain nimittäin taas lisämotivaatiota. Jos yliopiston ovet eivät aukea, niin minulla on jo b-vaihtoehto jo valmiina. Lähden opiskelemaan toiselle paikkakunnalle vuodeksi pääsykokeisiin ja nyt onkin tavoitteena olla alle 100kg koulun alkaessa (1.9). Nyt siis pitää vain päästä täyttä häkää eteenpäin laihdutuksen kanssa ja huomisesta lähtee karkkilakko uudelleen. Tällä kertaa suunnittelen vain seuraavan päivän ruokailut etukäteen suurin piirtein, ettei lipsahduksia tule :) Ehkä se auttaisi? Ainakin joskus auttoi suurestikin kun ei tarvinnut miettiä hirveästi, mitä voi syödä.

Syksyyn on vielä 11,5vk eli tässä on ihan täydellisesti aikaa ryhdistäytyä kunnolla, varsikin kun muuta aikataulua ei oikeastaan ole. Ja lempeä tavoite, 8kg 11,5 viikossa, ei ole päätä huimaava. Yritän myös nyt saada kuvia kerättyä postauksia varten (ruokia, lenkiltä) jotta tulisi tännekin vähän elämää muutenkin kuin kirjaimien muodossa! Kestäkää siis hetken, kyllä mä täältä nousen!



-Kat

p.s. Kuten varmaan jo tiedättekin, Blogilista on lopettanut toimintansa. Sen sijaan tätä blogia voi seurata joko kirjainmerkkien, Bloggerin tai Bloglovinin kautta.

Viikonloppu alkakoon!

Ensimmäinen päivä herkkulakosta takana! Keskiviikko meni kuitenkin vielä plörinäksi, joten sitä ei voi mitenkään laskea herkuttomaksi päiväksi. Eilinen meni kuitenkin oikein mukavasti, ehkä kasviksia tuli syötyä hieman liian vähän mutta ainahan siitä löytyy parantamisen varaa. Painokin lähti välittömästi laskuun, joka oli oikeastaan aika yllätys. Yleensä paino lähtee vasta päivän-kahden viiveellä laskuun siitä kun olen syönyt taas tarpeeksi vähän ja terveellisesti. 108kg painotavoite rikkoutui tänään, sillä vaa'alla näkyi hirmupudotus 107,6kg! Eilen siis punnituksessa oli 108,3kg eli pudotusta(turvotusta) lähti pois 0,7kg. Ensimmäinen viikko meni siis saadessa se ensimmäinen kilo pois 110kg:sta, nyt mennään jo lähellä kahta kiloa. Toivottavasti seuraavakin viikko menisi suhteellisen hyvin niin silloin olisin jo aika lähellä tavoitetahtia ja sitä että paino olisi alle 105kg heinäkuun alkuun mennessä! Tällä hetkellä taidan kävellä taivaissa tän fiiliksen takia, ihanaa että paino laskee vihdoin :)


Herkkuhampaan kolotus

Pahin ja hirvein viholliseni tässä laihdutuksessa on selkeästi herkkuhampaani ja sen kolotus. En ennen tajunnut, miten paljon syönkään edes hieman herkkuja jjoka päivä. Päivittäinen sokerikiintiön täyttäminen karkilla ja leivoksilla ei ollut mitenkään uusi asia ja se on edelleen osana arkeani. Olen huomannut nyt vihdoin tiettyjä virheitä tekemisissäni, jotka ovat antaneet minulle ''luvan'' herkutella edes jotain päivittäin. En käy joka päivä kaupassa, mutta silloin kun olen käynyt ostamassa jotain herkkua, on se yleensä ostettu sen varjolla että joku toinen perheenjäsenistä on myös halunnut niitä. Toisena ongelmana on ollut leipominen. Mokkapalat, muffinssit ja piiraat ovat täydellisiä kalori- ja sokeripommeja, joita olen mättänyt itseni täyteen. Ei siis mitenkään ihme, miksi nyt on niin vaikeaa taas yrittää lopettaa tämä syöminen. En kuitenkaan halua olla sokerihiiri, uskon että olen vain tottunut siihen ja nyt olen jäänyt siihen koukkuun(taas). Paras keino siis olisi vain täyskielto edes viikon ajan. Tiedän kuitenkin kokemuksesta, että se on vaikeaa. Mutta se vain täytyy tehdä! Edelliselläkin kerralla viikon kiellon jälkeen alkoi olo helpottua paljon eikä päivittäin enää tehnyt mieli syödä sokeripitoisia herkkuja läheskään niin paljon kuin nyt.

Tällä viikolla herkut ovatkin olleen juuri se syy, miksi laihdutus ei ole onnistunut kunnolla. Muuten olen syönyt suhteellisen terveellisesti! Jokapäiväinen herkuttelu ei ole keholle eikä hampaille hyväksi joten terveyttäni ajatellen tämä sokerikierre on nyt pakko lopettaa ja keksiä vaihtoehtoisia herkkuja. Viikko ilman herkkuja, ei kuulosta pahalle, mutta on tosiasiassa kova pala purtavaksi. En kuitenkaan aio olla yrittämättä sillä tällä hetkellä se on suurin estäjä laihdutuksessani! Haluan että tämä kesä jää viimeiseksi kesäksi lihavana ja jotta pystyn laihduttamaan itseni seuraavaksi kesäksi edes normaalipainoon niin minun pitää oppia olemaan ilman herkkuja sekä oppia syömään niitä kohtuudella.

Maanantai ja tiistai meni syödessä herkkuja täysin hukkaan. Toivottavasti nyt saan niskasta itseäni kiinni ja lähden eteenpäin laihdutuksen kanssa. Olkoon tämä päivä siis herkkulakkopäivä nro 1!

Ajattelin kieltää siis seuraavat asiat tästä päivästä eteenpäin ainakin viikoksi:
-Karkit
-Suklaa
-Sipsit, dipit, muut suolaiset
-Leivonnaiset! (myös suolaiset, esim. sämpylät)
-Keksit
-Jäätelö
-Einesruoka

Viikon päästä toivon että osaisin jo ajatella järkevämmin näistä tuotteista ja ehkä jo osaisin välttää näitä niin ettei niitä syötäisi kuin kerran viikossa. Viikko sen sitten näyttää. Nyt siis 3.6-9.6 ollaan herkkulakossa :)

Hyvää kesäkuuta kaikille!

Kesäkuu on alkanut ja itse aloitin sen heräämällä myöhään ja istumalla suoraan sen jälkeen koneelle. Viime viikon yritin vain päästä lomarytmiin kiinni ja annoin jonkun verran vapauksia ruoan suhteen. Nyt olisi aika vihdoin lähteä vähentämään näitä valtuuksia ja lähteä täysillä kohti laihdutusta sekä hoikempaa olemusta! Viime viikolla sain pudotettua 1,2kg turvotuksesta, joka on ihan tyydyttävä tulos. Ruokavaliossa oli kuitenkin parannettavaa. Paino seilailee siis tällä hetkellä 108,6-109kg välillä.

Nyt tällä viikolla yritän karistaa valkoisen viljan sekä herkut(jäätelö poislukien) ruokavaliosta. Päivittäinen 500g vihanneksia täyttyi viime viikollakin suhteellisen helposti niin aion jatkaa samaa rataa sen kanssa. Liikuntaa yritän lisätä nyt vielä jonkun verran arkiliikunnan muodossa. Sen lisäksi olen käynyt noin joka toinen päivä 1-1,5h hyvin ylämäkipainoitteisella kävelylenkillä, joten liikunta on aika hyvällä mallilla tällä hetkellä.

Tämän kuun laihdutustavoitteita ei ole paljon. Kiloja yritän kuitenkin saada karistettua 28.6 mennessä 5kg eli 1,25kg/vk kohden. Oikeasti nämä ekat kaksi viikkoa menevät aika varmasti lähelle jopa 2kg pudotusta, jolloin turvotuksen poistuessa ja elimistön tottuessa laihdutukseen mennään sillä -1kg/vk. Jos oletettaisiin alkupainoksi 109kg niin toivottavasti sunnuntaina 28.6.2015 paino olisi 104kg! Kuulostaa sopivan tiukalta tavoitteelta, mutta ei kuitenkaan mahdottomalta :) Alle 105kg on kuitenkin tavoite päästä! Sitten voisikin jo lähteä toivomaan että elokuun alussa paino olisi jo (vihdoin) kaksinumeroinen, mutta sen näkee tämän kuun lopussa ollaanko edes menossa lähellekään oikeassa tahdissa. Sitä pidemmälle en edes halua miettiä. Nyt mennään pienin, viiden kilon askelin eteenpäin tätä laihdutusta.

Toivottavasti ei vain tulisi pitkiä sateisia jaksoja tai älyttömiä helteitä. Sateella ei nimittäin ole kiva lenkkeillä ja helteellä lenkit venyisivät ainakin itselläni hyvin myöhäisiltaan, joka ei sitten ole yhtään kivaa.

_-Kat

Yritän nyt ryhdistäytyä hiljalleen kirjoittamisessa!

Loppuviikko meni lähes kokonaan palautuessa opiskeluista. Piilotin kaikki oppikirjat kaappeihin, joissa ne eivät ole näkyvillä. Muutenkin olen yrittänyt nyt täysillä vain rentoutua. Viime viikko meni herkutellessa, mutta maanantain jälkeen suuhun ei ole mennyt enää epäterveellisiä ruokia. Tänään tuli illalla aivan hirveä himo lähteä kauppaan, mutta onneksi sain ajatukseni muualle. Muuten olisikin varmaan mennyt suuhun yhtä jos toista. Nyt tänään olen syönyt vain ruisleipää, juustoa, lohta, kukkakaalia, porkkanaa sekä kaksi omenaa. Kaloreita en ole kuitenkaan laskenut, eilen niitä tuli reippaat 1600kcal ja liikuntaa ainakin 300kcal edestä. Ravintoarvotkin oli finelin mukaan kohdallaan! Tänään olen kuitenkin liikkunut hyvin vähän sillä olen pääasiassa rentoutunut kotona. Kalorit kulkevat varmaan siellä 1400kcal tienoilla. Huomenna ajattelin lenkin lisäksi tehdä loppukevään siivouksen huoneistolle, joten siinä tuleekin huhkittua runsaasti.

Kesä onkin jo ovella eikä enää kauaa kestä että helteet pitävät hereillä osat yöstä tai edes vaikeuttavat unia. Siksi yritänkin nauttia viimeisistä hetkistä täysillä!

Ohi on!!

Valintakokeet vihdoin ohi ja aika tyhjä tunne tällä hetkellä. Joidenkin valintakoeuurastus jatkuu vielä, tsemppiä teille! Ykkösvaihtoehdon koe meni penkin alle, mutta toinen kokeista meni ainakin omasta mielestä todella hyvin. En sitten tiedä riittäisikö se paikkaan. En ole muutenkaan varma, kiinnostaako minua kyseinen ala ja työllisyyskin on vähän kysymysmerkki. Onneksi olen jo keksinyt B-vaihtoehdon; lähden vuodeksi kansanopistoon opiskelemaan ykkösvaihtoehtoon valmentavalle linjalle. Tämä tarkoittaisi siis muuttoa kotoa. Ja vaikka sattuisin pääsemään toiseen vaihtoehtooni ja ottamaan paikan vastaan niin silti luultavimmin muuttaisin kotoa suhteellisen nopeasti. Tuntuu vain siltä että on vihdoin aika jättää tämä koti taakse ja aloittaa puhtaalta pöydältä yksin. Laihdutuskin helpottuisi kun ei olisi herkkuja pyörimässä ympärillä ja pitäisi elää tiukalla opiskelijabudjetilla. Paljon muutoksia siis tulossa elokuu-syyskuu-akselilla. Heinäkuun alussahan ilmoitetaan tulokset joten silloin varmistuu aika varmasti, mitä aion tehdä. Ei siis mikään kiirus vielä, sillä aikaa on yli kuukausi!

Paino on mennyt tänä pänttäysaikana 108-110kg edestakaisin. Nyt paino oli taas 110kg ja tästä on oikeastaan aika mukava lähteä laihduttamaan. 28kg ylipainoa, joten pitkä matka vielä maaliin. Ajattelin tämän ensimmäisen viikon testata osa-Detox-dieettiä eli sellaista, missä syödään 1-2 ateriaa päivässä(esim. salaatteja) ja muutoin juodaan mehuja. Pitäisi vain jostain vielä keksiä mehulinko. Saatan joutua käymään kaupan kautta, en vielä tiedä. Sen avulla saisin vihdoin tämän aineenvaihdunnan liikkeelle ja painon sutjakasti taas alaspäin. Ja tämän pöhöttyneen fiiliksen pois vihdoin.

Liikuntaa tuleekin suhteellisen runsaasti päivittäin ja yritän vain nyt panostaa arkiliikuntaan sen lisäksi. 10 000 askelta päivässä niin on hyvä. Tästä se lähtee ja lupaan olla taas aktiivinen blogin kanssa :) Jos saisi nyt niitä kuviakin vihdoin näihin postauksiin!

-Kat

...

Pahoittelen tätä blogihiljaisuutta, mutta tällä hetkellä blogin ylläpito ja valintakokeisiin luku tuntuu jotenkin ylivoimaiselta. Olen yrittänyt pysyä edes jotenkin terveellisessä elämässä, mutta olen lipsuillut joka viikko ja niiden ansiosta paino käväisikin 110kg:ssa. Yritän nyt selvitä vielä viimeiset kaksi viikkoa(tai no viikko ja vähän päälle) päntäten ja sitten sen jälkeen saan vihdoin jätttää taakseni tuon valintakoesähellyksen ja keskittyä laihdutukseen. Täysillä. Kestäkää siis siihen asti :) Viimeinen valintakoe taitaa olla to 21.5, joten postausta on luvassa viimeistään heti siitä seuraavan viikon alussa. Ei siis enää kauaa. Pänttäysväsymys iski jo kuukausi sitten ja sen jälkeen on tuntunut etten ole oppinut mitään uutta. Tuntejakin kertyy aivan liian vähän kirjojen edessä. Jos sisään ei päästä niin ainakin seuraavalle vuodelle on paremmat eväät. Sitä kuitenkin katsotaan vasta kun tulokset tulevat! Vielä en luovuta, nyt kertaan vain kaikki asiat ripeästi ennen koetta niin kyllä suhteellisen hyvä taso pitäisi olla. Tsemppiä kaikille pääsykokeisiin lukijoille, enää viikko ja sen jälkeen voi hengähtää!

Päivitys

Tämän viikon aikana olen yrittänyt vain pysyä samassa painossa, syödä terveellisesti ja liikkua. Opiskelujen lisäksi minulla oli lähes joka päivä jotain muutakin menoa ja tekemistä, joten päivät menivät taas juostessa pitkin kaupunkia. Vaikka kiireitä onkin, niin se ei saa muodostua tekosyyksi terveelliselle elämäntavalle. Kyllä sen verran energiaa pitää löytyä että jaksan panostaa hieman ruokailuun ja varata tunnin päivästä lenkkeilylle.

Paino näyttää tällä hetkellä 108,2kg eli edelleen 107,5-108,5kg tuntumassa mennään. Hieman se on viime viikosta noussut, mutta ei paljoa. Ajattelin nyt ottaa finelin käyttöön, jotta saan varmasti katsottua että saan kaikki tarpeelliset vitamiinit ja rasvahapot. Yksi ihana kommentoija muistutti siitä ja antoi todella hyvät vinkitkin :) Kiitos siis siitä. Odottelen malttamattomana jo kesäkauden hedelmiä, jolloin tuntuu että kaupan tiskit notkuvat kaikkea herkullista ja terveellistä. Nyt vain pitää vielä hetki odotella sitä ja pärjäillä näillä eväillä.

Hassua muuten, että jostain syystä kaksi viimeistä blogipostausta ei ole näköjään tullut näkyville? Huomasin sen vasta hetki sitten ja kyllä nyt harmittaa.. Noh, onneksi mitään uraauurtavaa muutosta edellisiin postauksiin ei ollut, joten en nyt julkaise niitä lainkaan.

Seuraava postaus on sitten laajempi, sillä niin paljon olisi kerrottavaa!

-Kat


Hej på dig!

Päivät vierii taas hurjaa vauhtia ja kohta onkin pääsykoe! Kaikki kokeet ovat toukokuun loppupäässä, 18-20.5, jota varten tässä nyt yritetään hioa taidot huippuunsa. Laihdutus tuntuu tällä hetkellä edelleen rankalta, vaikka paino onkin tullut alas 107,5kg takaisin. Nyt pitää vain jaksaa pysyä edes jotenkuten ryhdissä ja petrata nämä viimeiset 5 viikkoa pääsykokeisiin, jonka jälkeen suurin taakka väistyykin taka-alalle ja mun ''kesäloma'' alkaa. Silloin rupean taas keskittymään täysillä tähän laihdutukseen eikä mikään ole enää esteenä laihdutukselle.

Näiden viiden viikon ajan yritän silti pysyä reippaasti alle 2000kcal ruokailujen suhteen ja päästä irti taas herkuista. Niihin on niin helppo sortua, jos ei ole totuttanut itseään syömään niitä vain kerran viikossa. Lisäksi yritän nyt käydä lenkillä(tai muulla tavalla liikkua runsaasti) 3-4 kertaa viikossa eli yhteensä 3h-4h liikuntaa, ei kuulosta pahalta. Hyötyliikuntaa tulee ihan suhteellisen runsaasti kuitenkin joka päivä kun käyn kirjastolla lukemassa. Vähintään 5 000 askelta tulee liikuttua sellaisina päivinä, jolloin en käy lenkillä. Pitäisi saada se vain nostettua vielä 10 000 niin sitten olisi jo oikein mukava lukema! Painoa yritän saada laskemaan mahdollisimman lähelle 100kg, vähintään kuitenkin 4kg(5vk aikaa, helppoa!). Silloin paino voikin olla jopa alle 103kg ja toukokuuta jäljellä enää 1vk. Ei ehkä ihan rantakunnossa, mutta ainakin lähempänä kuin viime vuonna!

Kesällä pitääkin yrittää pitää rytmiä pystyssä, sillä ei ole kiva herätä 12 ja silloin vasta lähteä paahteeseen lenkille. Yritänkin varmaan olla kerrankin aamuvirkku ja käydä kunnon lenkillä jo aamun sarastaessa, jolloin on täydellinen keli lenkille. Onneksi kesällä on sentään helppo syödä terveellisesti. Vesimelonit ja mansikat. Nam! Kesäloma kestääkin mulla sitten jopa 13vk! Siinä onkin täydellinen aika rentoutua ja laihduttaa. Ajattelin kyllä käydä siellä sun täällä, mutta matkoihin menee silti varmaan vain viikko tai kaksi lomasta, joten on siinä silti yli 10vk aikaa täysin laihdutukselle ja kesästä nauttimiselle. Tuona aikana olisikin aika saada paino sinne lähelle 90kg.. Kuulostaapa ihanalta numerolta, kaksinumeroinen vihdoin olisi puntarissa. Saa nyt vaan nähdä miten käy opiskelujen. En tiedä riittääkö tämänhetkiset tiedot sisäänpääsyyn ja kilpailu on kuitenkin kova. Onneksi on kuitenkin sitten varasuunnitelma jo pystyssä ja aina saa hakea seuraavana vuonna uudelleen!

p.s. pitäis välillä vähän kertailla kielioppia, välillä tuntuu että kirjoittaessa tulee ihan hirveän tyhmiä lapsuksia päästettyä tänne. Onneksi muistan yleensä tarkistaa tekstin edes pääpiirteittäin.
© At last, words to actions 2012 | Blogger Template by Enny Law - Ngetik Dot Com - Nulis