Tuuliajolta takaisin kotisatamaan

6.7.2015
Pahoittelen näitä hetkittäisiä blogitaukoja. Olen ollut vain tuloksia odotellessa aivan älyttömän stressaantunut ja nyt kun sain selville etten tule pääsemään haluamaani paikkaan niin olen lähtenyt täysin tuuliajolle. Ei sinänsä etten tiennyt että näin tulisi käymään, mutta silti ennen tuloksia oli vielä pieni mahdollisuus. Mutta kauas jäätiin sisäänpääsypisterajasta ja se harmittaa. Nyt olen tässä viimeiset päivät rentoutunut pääkaupunkiseudun ulkopuolella ja miettinyt seuraavaa siirtoani. Vuosi pitäisi viettää jossain ja valmistautua paremmin tällä kertaa pääsykokeisiin.Tuntuu hirveältä että minun ikäiseni ovat olleet jopa jo vuoden jatkokouluttautumassa kukin omalla tahollaan ja minä istun vain kotona. Pelkään myös jo nyt että en tule pääsemään toisellakaan yrityksellä haluaamani paikkaan yliopistossa..
Viikon ruokana herkullinen bataattikikhernekastike riisillä (resepti,eng)
10.7.2015
Nyt on taas uuden alun paikka. Kävin tiistaina hammaslääkärissä ja poraustahan sieltä tuli. Hassua miten jotkut pääsevät ilman reikiä harjaamalla hampaat kerran päivässä. Mä olen aina pessyt tunnollisesti 2-3min kahdesti päivässä ja käyttänyt purukumia. Silti niitä reikiä tuli ja nyt kuulemma oli siellä sun täällä alkavia reikiä. Nämä siis aivan varmasti siitä syystä että olen syönyt viime viikot epäsäännöllisesti ja karkkipainoitteisesti. Pistin siis stopin tiistaina karkille ja muille epäterveellisille herkuille. En enää kestä sitä että mun pitäis ravata hammaslääkärissä. Yhteiskunta tietenkin kiittää kun täysi-ikäisenä maksan siitä täyden hinnan mutta mun hampaat tuntuvat olevan tällä hetkellä täyttä höttöä, ei mitään kovaa kiillettä. Haluan päästä vain pois tästä kierteestä!

Eilen tuli ensimmäinen ''paha'' paikka herkkujen suhteen kun sukulaiset tuli käymään ja toivat mukanaan keksejä. Mielessä kävi kyllä pienehkö taisto söisinkö edes yhden keksin, mutta lopulta järki voitti enkä edes jäänyt himoitsemaan niitä. Tämä on siis askel eteenpäin, vaikka kyllä se pikkupiru vielä yrittää saada mut sortumaan herkkuihin. Minä en siihen enää lankea. Tämä loppuvuosi tulee menemään enemmän tai vähemmän karkkilakossa. Ainoastaan juhlapyhät, juhlat ja syntymäpäivät on herkuttelupäiviä ja silloinkin käytän järkeä ja syön vain ja ainoastaan ruokailujen yhteydessä. Niin ja purkkaa sitten lopuksi! Loppuvuoden juhlapyhiksi lasketaan vain joulu. Silloinkin maksimissaan kahtena päivänä saan syödä vähän enemmän ja herkutellen. Laskeskelin että herkkupäivät jäisi silloin noin 5kpl eli vähän alle kerran kuukaudessa. Kuulostaa omaan korvaani aika hyvältä ja järkevältä. Helppoa tästä ei tule, mutta nyt olen vihdoin motivoitunut tekemään työtä tämän tavoitteen eteen.


Näiden kolmen karkkilakkopäivän aikana painokin on pudonnut aika hurjaa vauhtia. Paino nousi tuuliajon aikana takaisin 109kg. Tiistai-aamuna,ensimmäisenä karkkilakkopäivänä, paino oli 108,9kg. Keskiviikkona 108kg, torstaina 107,3kg ja nyt tänään, perjantaina, 106,5kg. Oli siis selkeästi suurimmaksi osaksi turvotusta.
Runsas vedenjuonti on myös vaikuttanut selkeästi asiaan, sillä olen juonut päivittäin 2,5-3,5l vettä. Ensimmäisenä päivänä tuntui siltä ettei ole mitenkään mahdollista juoda noin suurta määrää vettä mutta kyllä se onnistui. Nyt keho on jopa tottunut vähän siihen sillä jos en juo hetkeen niin keho muistuttaa siitä kunnolla janolla. Yritän pitääkin nykyään käden ulottuvilla lasillista vettä ettei tarvitse koko ajan ravata vesihanan ja sohvan välillä.
Samoin olen yrittänyt liikkua päivässä tunnin kävellen ulkona, vaikkakin kahdessa eri osassa. Samoin olen paljon siivoillut kotona, etten istuisi niin paljoa sohvalla. Hyötyliikunta on sitä parasta kun samalla tulee tehtyä jotain järkevääkin.

0 kommenttia:

Lähetä kommentti

© At last, words to actions 2012 | Blogger Template by Enny Law - Ngetik Dot Com - Nulis