Bam! Saavutin ensimmäisen tavoitteeni karkkilakossa! Viikko takana ja monta vielä edessä. Ei tuntunut loppujen lopuksi edes vaikealta kun olin päätökseni tehnyt enkä jäänyt miettimään karkkeja. Silloin kuin teki mieli niin käytin sen ajatteluun kaksi sekuntia ja sen jälkeen tein jotain muuta, jolloin unohdin kokonaan että minun edes teki mieli karkkeja. Hassua, mutta se tosiaan toimi! Ennen olen jäänyt pohtimaan, jolloin mielihalut ovat voittaneet lopulta ja olen repsahtanut herkkuihin. Nyt en edes anna mahdollisuutta niille. Syön 2,5-3,5h välein, jotta nälkä ei ennätä yllättämään. Suunnittelen suurinpiirtein päivän ruokailut, joskus ajatkin jos päivällä on paljon tekemistä. Muokkaan kuitenkin sitä päivän mittaan sopivammaksi juuri sille päivälle, sillä jokainen päivä on erilainen. Jos on ihan hirveä nälkä niin syön jotain, sillä nälän kasvattamisella ei ole mitään hyviä puolia. Onneksi minun ei tarvitse tehdä ostosreissuja, joten ei ede tule ostettua mitään turhaa (vahingossakaan).
Olen nyt tässä miettinyt kasvojen paljastamista, vaikka se tarkoittaakin sitä että lähipiiri saa tietää tästä blogista ennemmin tai myöhemmin. Se ei minua oikeastaan haittaa, vaan enemmänkin ne puolitutut. Siksi olen ajatellut etten ainakaan vielä lähde paljastamaan kasvojani. Ajattelin että sitten kun olen tavoittanut jonkun painon, niin sitten aloittaisin bloggaamisen kasvoillani. Siihen asti siis tämä blogi pysyy suurinpiirtein samanlaisena kuin ennekin. Yritän nyt vain saada enemmän päivän menoista kuvaa, jotta ei tarvitsisi turhaan kaivella internettiä hyviä kuvia varten.
Tästä on hyvä jatkaa eteenpäin. Toinen viikko karkkilakkoa käynnissä ja paino toivottavasti tippuu sopivaa tahtia eteenpäin. Kilo viikossa ja minä olen tyytyväinen. Pikku hiljaa olen ajatellut lisätä liikuntaakin. Tällä hetkellä mennään kuitenkin arkiliikunnan muodossa, etten taas aloita laihdutusta liian monta rautaa tulessa. Kun ruokavalio sujuu niin sitten alan panostamaan liikuntamuotoon ja laatuun.
Onnea karkkilakkoviikosta! :-) Tuo kyllä tosiaan auttaa että keksii muuta tekemistä - ja ylipäänsä on koko ajan jotakin tekemistä ettei syö tylsyyttään vaan nälkäänsä :-) Säännölliset ruoka-ajat auttaa ja tosiaan tuokin että ei tahallaan kasvata nälkää syömättä jättämällä. Nälkävelka tulee aina jossain vaiheessa kostamaan syömättä jääneet ateriat/kalorit. Mutta ei onneks herkuttomuutta ;-)
VastaaPoistaBloggaaminen omalla naamalla on ihan kiva juttu mutta mielestäni ihan yhtä ok on blogata anonyymina. Kaikki riippuu enempi teksteistä: anonyymina saattaa kertoa paljon yksityiskohtaisempia tai yksityisempiä juttuja siinä missä kasvoilla esiintyessä saattaa tietty suodatin iskeä päälle :-) Esim. facessa kaikki aina kertoo asioiden hyvät puolet jne mutta ei tosielämässä tapahtuvia miinuspuolia :) Pystytkö omalla naamalla kertomaan asioita samalla tavalla kuin anonyymina? :)
Tuo on kyllä totta. En nytkään aivan kaikkea kerro, vaan pikkasen suodatan mitä kerron tänne. En tietenkään jätä mitään oleellista pois mutta miten kävisi jos bloggaisin kasvoillani?
PoistaKiitos, enpä osannut tuota edes ottaa huomioon!