Miksi on niin vaikeaa välillä?

Tällä viikolla on ollut yllättävän vaikeaa palata takaisin normaaliin rytmiin. Ei  ehkä niinkään herkkujen puolesta, mutta ylipäätään se, että pitäisi suunnitella ja valmistella jokainen ateria. Se tuntuu jotenkin vaivalloiselta ja rankalta. Varmaan nuo herkkupäivät sekoittivat aineenvaihduntaa ja nyt taas tekee mieli kaikkea epäterveellistä ja nyt tällä kertaa se näkyy tälläisenä kiinnostuksen lopahtamisena ja laihdutuksen laiminlyömisenä.

Tosiasiassa henkisesti tilanne on juuri päinvastainen. Haluan onnistua enkä missään nimessä luovuttaa! Harmittaa toki että tästä herkkupäivästä vyöryi näin suuret haitat, sillä ennen sitä ei ollut huolia lähimaillakaan. Ketuttaa paljon, mutta siksi olenkin todella motivoitunut parantamaan tilanteen ja ottamaan itseäni niskasta kiinni. Kynnys vain laskea kaloreita ja vaivautua tekemään terveellisiä ruokia tuntuu nyt isolta. Kai se helpottuu kun olen onnistunut olemaan ilman yhtään herkkua viikon. Olen kuitenkin päässyt taas hiljalleen takaisin terveellisiin elämäntapoihin, vaikka helppoa se ei ole ollut. Vielä on kuitenkin paljon parannettavaa, jos aion pysyä yhtään siinä rytmissä, jossa alunperin olin. Paino nousi nimittäin takaisin 106kg:n ja siellä se on ollut jo maanantaista lähtien. Tosi tänään on tainnut olla ensimmäinen oikeasti sujunut päivä (yhtä hemmetin keksiä lukuunottamatta, jonka tajusin vasta kun olin sen suuhuni laittanut..) Ajattelin korvata tuon keksin lähtemällä reippaalle lenkille. Ensin kuitenkin kirjoitan tämän tekstin loppuun. Toivon hartaasti että tästä tämä laihdutus lähtisi taas sujumaan ja pääsisin vihdoin sinne 104kg! Viimeksi kävin jo todellä lähellä, vain puoli kiloa puuttui. Sen jälkeen onkin enää 4,1kg että olen näiden vuosien jälkeen päässyt taas kaksinumeroiseen lukuun. Edellisen kerran taisin olla nin 'pienessä luvussa' aivan lukion alussa eli 4v sitten. HUH!

Olen myös pohtinut kuinka kauan olen kamppaillut ylipainon kanssa. En tiedä aivan tarkkaa numeroa, mutta muistan että kahdeksannella luokalla olin jo 85kg ja silloin olin varmasti vielä lyhyempi kuin nykyään. Mahdollisesti olen jo rikkonut ylipainon rajapyykin seitsemännellä joten ollut ylipainoinen koko yläasteen ja lukion. Nyt on lukion loppumisesta kohta jo vuosi! Se tarkoittaa että olen ollut ylipainoinen viimeiset 7 vuotta. Aika hullua, koko nuoruus mennyt ollessa ylipainoinen. Ja vieläkin on 22kg normaalipainoon, joten pitkä matka on vielä edessä. Tämä vuosi menee varmaan vielä ylipainoisena, mutta teen kaikkeni että 2016 asiat eivät olisi enää näin. Haluan päästä tästä taakasta eroon ja siksi otan itseäni miljoonannen kerran niskasta kiinni. En luovuta. Olen jo niin lähellä seuraavaa askelta, joten miksi luovuttaa! Nyt enemmänkin pitäisi pistää enemmän peliin ja antautua täysin laihdutukselle kun kesä on vielä kauneimmillaan eikä sade ainakaan joka päivä häiritse lenkkeilyä. EIkä sadekaan saisi olla tekosyy. Vedenpitävät takit ovat keksitty.

Meikä kiittää, kuittaa ja lopettaa tältä päivältä. Vielä en ole keksinyt miten saisin siirrettyä puhelimesta kuvia tähän tablettiin, että saisin kuvia tänne. Ehkä pitää siirtää sähköpostin avulla? Tämä postaus siis jää vielä kuvattomaksi mutta toivottavasti jo seuraava postaus olisi kuvallinen, olisi vähän kivempi kuin tälläinen tyhjä tekstimättö :)

-Kat

p.s. Teitä on jo muuten aivan uskomattomat 44 lukijaa täällä bloggerin kautta ja bloglovinissa taisi olla yli 10! Toivottavasti nämä mun jorinat auttaisi edes jotakuta vaikka omassa laihdutuksessaan. Kiva nähdä että on täällä kuuntelijoita :)

Vahvana huomiseen

Paljon on heinäkuusta tapahtunut. Lukio-opiskelut on epävirallisesti ohi ja sain ylioppilaskirjoitukset lähes kiitettävästi valmiiksi. Tietysti tuli pettymyksiä, mutta kuten meille on toitotettu alusta alkaen, ei niille voi mitään ja onneksemme niitä ei enää kysytä jatkopaikan saatuamme enää missään (hallelujah). Lisäksi olen muuttanut, tällä kertaa yli 30km päähän toiselle paikkakunnalle, jossa itse asiassa en oikeastaan ole montaa kertaa käynyt. Onneksi paikat kuitenkin tulee nopeasti tutuksi ja uusi talo alkaa tuntua jo vähän kodilta :)

Nyt olen kaksi viikkoa saanut levätä kaikesta koulustressistä. Melkein vuosi seuraavaan kertaan, kun joudun raahautumaan koulun penkille, joten olen ottanut kaiken tästä irti. Vaikka olenkin paljon rentoutunut, olen samalla yrittänyt nähdä mahdollisimman paljon kavereita ja käydä lenkillä. Eilen pitkästä aikaa kuitenkin vanhat tavat tulivat esiin ja vanha minä(tunnesyöjä) tuli esiin. Söin aivan älyttömästi kaikkea, vaikka entiseen tapaan en enää herkkuja syönyt. Siitä kuitenkaan ei tullut niin hyvää oloa kuin mitä muistin sen tuovan itselleni. Ainoastaan olin pettynyt itseeni, sillä jos repsahdusta ei olisi käynyt, olisin tällä hetkellä 110kg puolella 113kg sijaan. Lisäksi kun kävin tänään heti herättyäni pitkällä lenkillä metsässä, huomasin että sen jälkeen olin paljon paremmalla tuulella kuin edellisenä iltana jolloin ahmin kaikkea hyvää.. Nämä kaikki tuskaisat vuodet ovat siis opettaneet sentään jotain. Olen oppinut saamaan jostain muusta hyvän olon kuin ahmimisesta ja vaikka paino onkin korkealla. Olen nyt paljon itsevarmempi jatkamaan tätä elämänmuutostani. Vaikka tästä ei tule helppoa, tunnen nyt, että olen valmiimpi tähän kuin koskaan ennen. Löysin vihdoin OIKEASTI jonkun toisen motivaationlähteen kuin pelkästään sen, että haluaisin olla normaalipainoinen ja pukeutua ihaniin vaatteisiin niinkuin muutkin. Nämä viime vuodet olen takonut päähäni sitä, että minun pitäisi yrittää laihduttaa terveyden takia, mutta vasta nyt tuntuu että olen oppinut sen ja oikeasti haluan jaksaa paremmin. Haluan olla energisempi, terveempi ja näyttää muille esimerkkiä, että kyllä näin painava tunnesyöjä voi muuttaa tapansa ja elää terveellistä elämää. Haluan jaksaa juosta, haluan nauttia liikunnasta ja tuntea itseni sinut itseni kanssa sekä päästä näistä itsetunto-ongelmista eroon. Vihdoin. Ja mahtavaahan olisi jos samalla sitten saisin vihdoin pukeutua normaaleihin vaatteisiin ja iloita elämästä!

Seuraavalla viikolla on kuitenkin visiitti vielä sukulaisten luo mistä ei varmastikaan tule helppo. En kuitenkaan luovuta ja pyrin muistamaan tavoitteeni joka ikinen hetki kun pistän jotakin suuhuni. Siellä ei nyt hirveän mahdollista ole syödä terveellisesti, mutta näiden vuosien aikana olen oppinut aika hyvin arvioimaan kalorikulutustani, joten pystyn kontrolloimaan täten mitä syön! Tavoitteena syödä mahdollisimman vähän herkkuja ja pitää kalorit alle 1500kcal. Lisäksi jos ennättäisin niin pyrin käymään kävelylenkillä. Jo 30min liikuntaa tekisi hyvää :) Sitten kotiin ja pitänee mennä kaupan kautta, sillä salaattitarvikkeita ei täällä enää ole. Ajattelin ylppäreihin saakka korvata 1-3 ateriaa pusseilla ja muutenkin painottaa ruokavaliota keittoihin sekä salaatteihin. Näin saan syödä itseni kylläiseksi vähemmillä kaloreilla :) Ja lisäksi on aivan täydellinen hetki tehdä kasvissosekeittoa, sillä kauden juurekset ovat parhaimmillaan(ehkä?)

Liikunta jää täysin kotitreenien ja lenkkien nojaan, sillä täällä uudella paikkakunnalla ei järkevän etäisyyden päässä ole saleja. Menen jaksamusten mukaan, mutta koska olen nyt täysin lomalainen joulukuulle saakka(pääsykokeisiin lukemista laskematta) niin mahdollista olisi käydä heti aamusta pienellä kävelylenkillä, tehdä päivällä 30min kotitreeni sekä vielä illalla käydä lenkillä. Tärkeintä on kuitenkin kuunnella kehoa ja tällä hetkellä 1-2 lepopäivää viikossa on ollut hyvä ja joka toinen treenipäivä olen kahdesti käynyt lenkillä, joka toinen vain kerran. Vaikka näin ''paljon'' olen treenaillut niin energiaa silti riittää joten katsotaan miten käy. Kunhan eka pääsen takaisin sukulaisiltani! Siellä ei ole ollenkaan käytössä nettiä, joten en pääse tänne kirjoittelemaan. Tulen kuitenkin heti seuraavana viikonloppuna kirjoittelemaan, meni viikko miten tahansa. Toivon vaan hartaasti että olen oppinut eilisestä jotain ja löydän voimaa vastustaa herkkuja niin että en liho!

Tätä postausta aloitellessani minulla oli kirkkaat tavoitteet, mistä kirjoittaisin, mutta toisin kävi. Teksti varmaan rönsyilee paljon ja olen saattanut jättää jotain olennaista kertomatta, mutta kyllä se tästä paranee kunhan pääsen takaisin kirjoittamisen rytmiin takaisin!
Hyvää alkavaa viikkoa kaikille! Seuraavan postauksen tavoitteena olisikin saada kuvia laitetuksi ja tavoitteena olisi päästä täysin sellaiseen blogiin jossa 99% olisi omia kuvia :)

-Kat

Karise läski karise!

Olen ennättänyt syödä jo aamupalan ja lenkin jälkeen lounaan. Kohta olisikin vuorossa taas maustamatonta jogurttia ja appelsiinia. Olen jotenkin hurahtanut siihen, enkä millään haluaisi vaihtaa sitä mihinkään muuhun. Aamupalakin on jo niin hyväksi todettu, sillä jaksan sillä pitkälle päivään, vaikka en aivan heti 3h päästä ennätä lounasta syödä. Ainoastaan puuro vaihtelee kaurapuuron ja neljänviljanpuuron välillä. Vielä yritän tottua tattaripuuroon, sillä sen hiutaleita olisi kaapissa, mutta en oikein tykännyt mausta! Ehkä pikkuhiljaa siihen tottuu, sillä niin totuin avokadoonkin. Nyt syönkin luultavimmin vielä toisen puolikkaan avokadosta, joka jäi lounaalta, ettei se mene pilalle. Päivällisellä sitä siis :D

Aamupala: kaurapuuro, voinokare = 150kcal

Lenkki, 55min, 450kcal

Lounas: Avokadopasta (avokado, täsjyväpasta), salaatti = 350kcal

Vielä syömättä, (alustavat):

Välipala: luonnonjogurtti, appesiini, 150kcal

Päivällinen: Avokadosalaatti (avokado, tomaatti, kurkku, salaatti) = 200kcal

Iltapala: 2kpl real-leipää, salaattia, kinkkua ja kurkkua päällä = 200kcal

=950kcal

Ihmettelen vain suuresti nyt tota lenkkiä. Jos en olis juossu ollenkaan, ni keskisyke olis ollu siinä 130?? Lisäks se heitteli välillä ihan 0 ja 206 välillä, olikohan se sitten huonosti kiinnitetty? Muutenkin lenkki oli aika tuskaa ku kolme neljäsosaa 5km matkasta oli aivan hullu vastatuuli. Taisi olla paikoitellen reippaastikin yli 10m/s ja olin jo puolessa välissä väsynyt. Noh, mennään kuitenkin ton sykemittarin tiedoilla :) Katotaan reistaileeko vielä huomenna. Toivottavasti ei, sillä ite oon todennu ton sykemittarin ihan älyttömän hyväksi. Sillä saa seurattua sykettään ja samalla se ottaa aikaa lenkeistä, ettei itse tarvitse muistaa, monelta tasan tarkkaa lähti lenkille. Pitää vain muistaa astuessaan ulko-ovesta laittaa se harjotus-moodiin eli päälle :D Eikä toi oo mulla hirveen kauan ees ollu, oiskohan vuoden nyt, joten sais luvan toimia vielä ainakin toisen vuoden!

wau, upee muutos! Näistä saa sitä todellista motivaatiota
Kaikki on mahdollista, kunhan uskoo siihen ja on tukea!

Oon aatellu jakaa laihdutuksen kymmeneen osaan helpottaakseni 'työn' taakkaa. On helpompi ajatella laihdutus 5kg osissa, kuin isona 50kg könttinä. Toivon myös, että samalla motivaatiokin pysyisi korkeammalla enkä vaipuisi epätoivoon niin helposti. Kerta, kun olen jo alle 120kg ja ensimmäinen 5kg on karistettu, otan seuraavan tavoitteen 115kg. En kuitenkaa tiedä vielä, otanko palkintoja mukaan ollenkaan. Olisihan se kuitenkin kiva? Ei kuitenkaan tietenkään mitään epäterveellistä :) tavoitepaalut olisivat siis:

1. -10kg (115kg)

2. -15kg (110kg)

3. -20kg (105kg)

4. -25kg (100kg)

5. -30kg (95kg) n. puoliväli

6. -35kg( 90kg) 

7. -40kg (85kg) 

8. -45kg (80kg), BMI24

9. -50kg (75kg)

10. {-55kg (70kg)}

Palkintoina olisi kiva olla kauneushoitotuotteita, kampaaja, kynsihoidot ja sit uudet vaatteet, ulkomaanmatka ym. Kaikki nää kyl painottuu tuonne kun painoa on tippunut se 30kg tai enemmän, eli pitäis keksiä varmaan joku muukin, joka sopis hyvin alle 30kg tavoitteisiin :)

Lisäksi jos paino on alle 90kg, niin teetän mittatilauksena suunnittelemani mekon ylppäreihin :)

Tässäkin toinen upea muodonmuutos!

-Kat

p.s. Aamulla vaaka näytti 117,6kg!  2,4kg on siis lähtenyt jo tämän viikon aikana ja kokonaisuudessaan 7,4kg :)