13.4.2013

Sori etten oo tullu tänne postailemaan, mutta kiireitä on pitänyt (tai sit vain tekosyitä)... En tiedä mistä saisin kestävää motivaatiota laihdutukseen. On niin vaikeeta olla ''yksin'' tekemässä kaikki muutokset. Vaikka läheisimmät tietääkin tästä laihutuksesta, niin en oo sieltä saanut tsemppausta oikeastaan. Enemmänkin päinvastoin: mun vanhemmat tuskin uskoo et onnistun ja vaikka mun bestis tuntuu aidosti välittävänki tästä, niin 2 viikkoo siitä kertomisen jälkeen se on jääny aika taka-allalle, muuallla kuin siinä, että kun tavataan, niin ei mennä minnekään epäterveelliseen paikkaan syömään vaan sen sijaan ehkä subi jos on kova nälkä.

Luulin aluksi, että vanhjoen kuva-albumeiden katsominen auttaisi mutta ei. Vaikka siellä olinkin normaalipainoinen, niin ei se kuvassa näkynyt mulle. Näytin kyllä laihemmalta, mutta en kauniilta, näytin silti 'hirviöltä'' (huomaa linkki siihen 'rakas sinusta on tullut pullukka sarjaan', älytöntä mistä tehdään nykyään tv-sarjoja)  Huomaan kaikki pienetkin viat itessäni: pienet silmät, luomet menee osittain silmien päälle tehden musta väsyneen ja vihasen näkösen, perusilme myöskin vihasen näköne, matalat sekä epämuodostuneet kulmakarvat, nakkisormet, oudon muotoinen pää, paksu kaula, hiusraja 'neliö', punertava iho, ja kyllä tässä keksisi paljon enemmänkin kuin mitä tähän laitoin, mutta noi on häiritsevimmät. Pahottelen että täst tulee nyt tällänen angst-postaus.


Rupee vaan välillä tuntumaan, että mitä väliä jos oon lihava. Saanko oikeesti mun itseluottamuksen ja terveyden enää koskaan takas. En oo kyllä mitenkään pahasti epätervekään tällä hetkellä ja itseluottamusta ei mun mielestä oo koskaan ollutkaan paljoa. Joten miksi vaivautua. Tää on kyl niin pahin tapa ajatella asioita, mut jos en kirjota näistä, ni must tuntuu et huijaisin teitä, enkä nii haluu tehä. Parempi purkaa kerralla kaikki ni sit voi taas jatkaa tätä laihdutusta.

Samoin eilen 'sorruin' nameihin: oli kyllä ihan oma moka kun en ollut syönyt kunnolla ja liikkatunnin jälkeen piti lähteä kaupan kautta kotiin. Big mistake. Sieltä tuli mukaan kolme suklaapatukkaa sekä 40g pringles tuubi (kai sentään parempi kuin kokonainen pussi, jos yrittää etsiä hyviä puolia tässä) sekä vielä lisäksi 2kpl karjalanpiirakkaa, croissant sekä 3kpl riisifrutteja. Ja kyllä, söin ne sen päivän aikana koululounaan lisäksi. Mitään muuta en sitten tainnut syödä, paitsi sitten 2 puolikasta ruisleipää (ehkä, ellei muistini petä, ei olisi kyllä eka kerta) Teki mieli oksentaa sen jälkeen, mutta älkää hätäilkö, en sellaseen rupee koska pelkään enemmän hampaiden mätääntymistä sen takia ja sitten useampia hammaslääkärikertoja, en tykkää ollenkaan hammaslääkäreistä!

Koulurintamalla meni aluksi hyvin, mutta päätin tyhmänä viivästyttää seuraavan viikon kokeeseen lukemista tälle viikonlopulle ja eilen kävi se pahin mahdollinen! Etsin kirjaa varmaan 3h eikä sitä oon mailla eikä halmeilla. Rahaa ei ole et vois mennä ostamaan uuden ja kirjastossa kaikki on varattuja. Vanhemmat on huomiseen asti pois, jolloin saan vasta kirjan. Oon suoraan sanottuna niin kusessa kun olla ja voi! Olis helppoa jos se olis vaikkapa hissa, mut ei ... Se on tosi vaikee fysiikan kurssi!!! Paniikki iskee varmaa huomenna, saa nähä.                
                                                                -Kat

p.s. vanha vaaka sanoi lopullisesti itsensä irti ja uusi vaaka näytti aamulla 115,5kg... Takapakkia? Toivottavasti ei.
p.p.s. kuvien lataaminen ei toiminut, niin nyt tulee kuvaton postaus :)