Syysmasennus vaikuttaa laihdutukseen?

Mietin pitkään postaisinko tämän postauksen, mutta hei, syteen tai saveen! (varoitus: jos et jaksa lukea höpötyksiä, älä lue tätä postausta!)

Syyssateet jylläävät ja ruska on jo vallannut jokaisen puun. Tänne etelä-suomeenkin oli tullut yön aikana hieman lunta pintaan ja oli jo kuulemma helsingin liikenne sekasorrossa, kun autoilla ajelevat eivät osanneet varautua jäiseen tiehen aamulla. Joka vuosi sama juttu. Kello 21 illalla jo melkeinpä pilkkopimeää ja masentaa. Elämässä menee huonommin, koulussa menee huonommin... ja niin laihdutuksessakin. Ajanpuutteestakin osittain kyse, mutta suurimmaksi osaksi vain tästä pimeyden valtaamasta ympäristöstä. Ei vain jaksaisi mitään. Huvittavinta tässä syksyssä on ehkä se, että kuitenkin rakastan yli kaiken talvea sekä kaikkea mitä siihen liittyy, mutta vihaan siihen siirtymistä ja siksi olenkin suu mutrussa aikas varmasti enemmän kuin yleensä syksyisin. Pahoittelen niitä, jotka joutuvat kestää syksyisin minua :)

Olen huomannut että muillakin laihduttajillakin menee hitaammin kuin yleensä. Tai siis muutamilla ainakin, joita seurailen aktiivisesti. Tietenkin kaikilla on omat syynsä ja ehkä teen huonoja päätelmiä, mutta mielestäni syksy vaikuttaa varmasti paljon elämään. Eipä ole enään niitä oikein mukavan lämpimiä keliä, joilloin on kiva mennä lenkille. Lisäksi olen kuullut myös tutkimuksista jotka väittävät että pimeyden vallitessa ihmiset valitsevat helpommin syötäväkseen hedelmien ja marjojen sijasta rasvaisia herkkuja. Ja tottahan se on ainakin suurilta osin. Miettikääpä joulua, kuinka paljon joulupöydässä on hedelmiä sekä marjoja verrattuna vaikkapa keskikesän picnic-päivään ystävien seurassa. Suuri ero ainakin täällä meillä! Itse olen kuitenkin pyrkinyt nyt syömään paljon enemmän hedelmiä ja marjoja niiden terveellisyyden takia. Toivon hartaasti että tästä tulisi vielä tapa ja tulevaisuudessa kodistani löytyisi aina tuoreita sekä pakastettuja luonnon herkkuja :) Ei kuitenkaan mahdoton pyyntö, sillä olen pienestä asti tykännyt kaiken maailman marjoista sekä hedelmistä. (paitsi ananaksesta) Tai noh, totutettu syömään niitä pienenä, nyt ne ovat jo (ainakin toivottavasti) olennainen osa elämääni.

En tiedä nyt kyllä mitä höpisen tässä postauksessa. Punainen lanka saattaa puuttua nyt kokonaan, siksi päätänkin nyt lopettaa tämän ennen kun tämä menee aivan yli :D Hyvää lauantai-iltaa vain sinnekin ja nähdään huomenissa!

-Kat

0 kommenttia:

Lähetä kommentti

© At last, words to actions 2012 | Blogger Template by Enny Law - Ngetik Dot Com - Nulis