Fiiliksiä, vk4

Viikko on lähtenyt vauhdikkaasti liikkelle ja olen vihdoin tottunut takaisin arjen rytmiin. Kyllä helposti sekoittuu rytmi kun on tottunut puoli vuotta heräämään ja nukahtamaan milloin sattuu. Nyt herätys on joka päivä 6.00 ja nukkumaan mennään jo 21.00 eli parhaimmat ohjelmat jäävät katsomatta..

No, suoraan sanottuna ei kyllä haittaa. Nykyään seuraan todella harvoja tv-sarjoja. Uuden päivänkin katson nykyään jälkikäteen tultuani kotiin seuraavana päivänä. Illaksi jää näin paljon enemmän aikaa itse rentoutumiseen ja seuraavan päivän valmisteluihin. Valmistelen jo seuraavan päivän kirjastoeväät kuntoon sekä laitan proteiinijauheet valmiiksi odottamaan salia. Pakkaan laukun uudelleen ja vaihdan tarvittaessa uudet kirjat. Tykkään olla valmistaunut ja aamulla sitten voin vain keskittyä heräämään ja saamaan puuron kurkusta alas.

Kuntosalilla olen nyt käynyt jokaisena päivänä, joten kolmas kerta tuli tänään täyteen. Olen jo huomannut muutoksia kehossa; jaksan paremmin ja käsien kohdalla olen jo voinut ottaa lisäkiloja mukaan eikä tunnu yhtään pahalta! Sunnuntaina tuleekin neljäs viikko täyteen tätä ''saleilua'' ja ei kyllä kaduta yhtään se, että päätin ottaa uudelleen salikortin itselleni. Vielä kun lumet sulaisi, niin jaksaisi mennä lenkillekin(pöh, tekosyitä tekosyitä!!). Nyt vain toivon, että paino lähtisi vihdoin laskuun tuosta 113kg. Ruokavaliostahan se suurimmaksi osaksi riippuu ja se on osittain vielä ongelma. Mutta suurimmaksi osaksi ollaan kurissa, sanotaan että 80% menee jo tällä hetkellä oikein. Eli paremmalta näyttää kuin viime viikolla! Herkkujakin on karsittu runsaasti, nyt ehkä joka toinen päivä tulee syötyä alle 50g joten parempaan ollaan menossa aivan ehdottamasti! Herkkuhimon sammutan hedelmillä ja suurin osa himoista on jo vaihtuneet suklaasta viinirypäleisiin tai luumuihin. Vesimeloneja odotellessa!

 

Vaikka tämän laihdutuksen kunnolla käyntiin saamiseen on mennyt jo lähes 4vk niin ei haittaa. Tärkeintä on saada tästä sellainen muutos että menen mielellään sinne salille ja valitsen lopulta suklaan sijaan vaikka sen omenan! Jo nyt jalka vipattaa takaisin salille, joten jotain on tapahtunut näiden kolmen viikon aikana. Ihanaa nähdä viimein jotain muutosta niin henkisesti kuin fyysisesti. Nyt vain odottelemaan sitä kilojen pudotusta(ja tietenkin ton vatsamakkaran katoamista!!)

-Kat