Vielä sinnitellään!

Alkuviikosta lähtien olen taas laskenut suht tarkasti kaloreita ja vaikka maanantaina ja tiistaina söinkin epäterveellisesti, niin silti näytti kalorit lähes tavoitteen! Voinkin vähän jo paljastaa että vaikka tekisi mieli mennä kauppaan ostamaan herkkuja niin tämänhetkinen paino on hyvinkin rohkaiseva eikä minulla ole mitään aikomusta oikeasti nähdä vaivaa ja käyttää aikaani kauppaan tuodakseni sieltä herkkuja.

Liikunta on vähän jäänyt vähemmälle; unohdin käydä tiistaina ja keskiviikkona lenkillä, joten tänään mennäänkin sitten pidempi reitti :) Maanantaina kävinkin testailemassa, kauanko henki vielä pihisee edes vähäsen kun juoksen niin hitaasti kuin mahdollista. Reitiksi vain valikoitui puolivahingossa ylämäkinen reitti, että ensimmäisen viiden minuutin jälkeen puolet ajasta oli mennyt ylämäkeen, onneksi loppua kohden oli muutamat pienet alamäet :) Tällä tahdilla, ylämäistä huolimatta sain tahkottua 12minuutissa 1500m eli 1,5km. Surkea tuloshan tuo on kun katsoo Cooper-taulukkoa(alle 1700m; hyvin huono), mutta tarkoituksena olikin juosta tuo sellaisella tahdilla että jaksan vielä kävellä loppumatkan kotiin ongelmitta. Lisäksi tällä ylipainolla ja yleiskunnolla ei ole mikään ihme että tulos jäi tuonne. Olisi ollut kyllä kiva verrata nyt tuota tulosta sellaiseen tulokseen, jossa olen painanut sen +15kg enemmän ja ollut aivan rapakunnossa. Valitettavasti en sellaista ole tehnyt, mutta uskon että parisataa metriä on tullut tuohon lisää. Kevään tavoitteeksi olisikin kiva tuon tuloksen parannus; nyt edes ensin sinne 1700m. Sillä oltaisiinkin jo nipin napin ''huono''-kohdassa. Kesän tavoitteeksi olisi päästä 1800m, joka olisi jo juuri keskitason puolella! 300m pitää siis saada vielä lisää juoksutahtiin 12min ajalle, ei mahdoton muttei helppokaan. Jokaisella minuutilla pitää siis päästä 25m pidemmälle kuin nyt. Huh!

Cooper-tavoitteenkin toteutuminen helpottuu vain säännöllisellä lenkkeilyllä(ei pelkästään reipasta kävelyä vaan myös hölkkää) sekä painon pudotuksella. Kyllä -10kg lisää varmasti jo tuntuu jossain.

Kesä tulee ja niin pitäisi olla kohta kesäkunnossa. Se ei kuitenkaan tule onnistumaan, mutta ei se silti anna aikaa laiskottelulle. Lisäksi sain vihdoin painostettua itseni varaamaan ylioppilaskuvaukset itselleni. Tai no perhe ja sukulaiset pakotti,mutta nyt se on varattu niin enää en voi perääntyä. Valmistuin siis joulukuussa, joten on tässä jo pitkään puntaroitu. Nyt kuvauspäivä on valittu ja aikaa siihen on enää alle 4 viikkoa. Ai kamala... Olisin itse halunnut olla 85-95kg siihen mennessä mutta ei taida onnistua, eihän? Kiva sitten katsella omaa pyöreää naamaa myöhemmin, muistutuksena siitä, että olen ollut lihava... Valokuvaaja on kyllä ammattilainen ja osaa hommansa, mutta eipä nätti kuva piilota kaksoisleukaa taikka nakkisormia.